Opiskelija, kuormittaako opiskelu?
Tiivistelmä
- Kuormittuminen näyttäytyy väsymyksenä ja uupumuksena, ärtymyksenäkin.
- On tärkeä tunnistaa, mitä asioita oman kuormituksen taustalla on.
- Pitkään jatkuva ja hallitsematon kuormitus voi johtaa ylikuormittumiseen ja uupumiseen.
- Liiallinen kuormitus on uhka terveydelle ja opiskelukyvylle.
Tältä sivulta löytyy kuormituksen vähentämiseen liittyviä vinkkejä.
Opiskeluarki voi olla kuormittavaa. Uusien asioiden oppiminen innostaa, mutta vaatimukset voivat olla raskaita. On tärkeää löytää tasapaino näiden välillä. Kuormittumista voi oppia hallitsemaan.
Kuormittuminen tarkoittaa sitä, että asiat ja kokemukset väsyttävät fyysisesti, psyykkisesti tai sosiaalisesti. Kuormittunut keho ja mieli reagoivat voimakkaasti ympärillä tapahtuviin asioihin.
Kuormittumisen taustalla voi olla monenlaisia tekijöitä
On tärkeä tunnistaa mitkä asiat kuormittavat. Silloin niihin pystyy paremmin vaikuttamaan. Taustalla on usein epätasapaino arjessa. Silloin ei ole pystynyt palautumaan riittävästi esimerkiksi opiskelun haasteista, stressistä ja kiireestä. Taustalta voi löytyä myös
- liian vähäinen uni, joka voi johtua mm. siitä, että keho tai hermosto ovat ylivirittyneessä tilassa
- runsas älylaitteiden käyttö
- sosiaalisten suhteiden asettamat paineet, kiusaaminen, syrjintä tai yksinäisyys
- vaatimukset pärjätä itsenäisesti
- talousvaikeudet sekä epävarmuus yhteiskunnallisesta tilanteesta ja tulevaisuudesta
- haastavat perhe- tai kasvuolot
- neuropsykiatriset ominaisuudet (esim. ADHD ja autismikirjo)
- mielenterveyden haasteet
- erilaiset sairaudet.
Jos kuormitus jatkuu pitkään, eivätkä mieli ja keho pääse palautumaan, arjesta selviytyminen voi vaikeutua. Hyvinvointi voi heikentyä ja perusturvallisuuden tunne horjua. Tämä voi johtaa mielenterveysongelmien syntymiseen. Pitkään jatkuva ylikuormittuminen voi aiheuttaa uupumusta.
Miten kuormitus vaikuttaa opiskeluihin?
Opiskeluaikana kuormittuminen on tavallista. Opiskeluiden tuomien vaatimusten lisäksi tähän elämänvaiheeseen kuuluu erilaisia muutoksia, esimerkiksi paikkakunnan vaihto, itsenäistyminen ja talousasiat.
Kuormittuneena saattaa miettiä jatkuvasti opiskeluasioita ja keskittyminen on vaikeaa. Asioita unohtuu ja tulee virheitä. Tehtävien aloittaminen ja valmiiksi saaminen on hankalampaa ja helpotkin asiat voivat tuntua vaikeilta.
Liiallinen kuormitus voi näkyä opiskelijan elämässä esimerkiksi seuraavasti:
- Väsyttää ja on uupunut olo opiskelupäivän jälkeen.
- Nukahtaminen iltaisin on vaikeaa tai yöllä herää usein.
- Ahdistaa tai mieliala on matala.
- On ärtynyt tai hermostunut olo, esimerkiksi kiukustuu helposti.
- On pettynyt olo, tuntuu ettei ole hyvä missään.
- On tarve olla yksin, puhuminen ei huvita tai on vaikeaa.
- Kehossa tuntuu erilaisia oireita ja kipuja.
- Mukavatkaan asiat eivät huvita.
- Myöhästely ja poissaolot lisääntyvät, opinnot ovat ehkä vaarassa keskeytyä.
Miten kuormitus voi näkyä työssäoppimisjaksolla?
Työssäoppimisjakso on usein vaativa. Sopiva kuormitus tukee työn sujumista. Liian vähäinen kuormitus voi taas aiheuttaa esimerkiksi motivaatio-ongelmia. Liika työkuormitus voi muodostaa uhan terveydelle ja työkyvylle. Työkuormitusta lisääviä asioita voivat olla esimerkiksi:
- uuden oppiminen ja uudet työtehtävät, jotka voivat olla haastavia ja vaatia paljon keskittymistä
- kohtuuttomat tai epäselvät tavoitteet työssä
- tiukka aikataulu ja kiireen tuntu
- työpaikkaohjaajan tai työtovereiden palautteen sekä arvostuksen puute
- puutteellinen perehdytys tai ohjaus
- aistiärsykkeet, esimerkiksi meteli
- tunne siitä, että ei osaa annettuja työtehtäviä
- uusiin henkilöihin tutustuminen ja uuteen työyhteisöön sopeutuminen
- omia eettisiä arvojaan vastaan toimiminen työtehtävissä
- työpäivien pituus ja lyhyet tauot työpäivän aikana.
Työssäoppimisjaksolla oleva opiskelija vasta harjoittelee työelämätaitoja. On tärkeää, että opiskelijalle tarjotaan oikeita keinoja ja mahdollisuuksia, että työn kuormitusta osaisi käsitellä ja säädellä.
Huom! Opiskelija voi kokea työssäoppimisjakson myös kuormitusta vähentävänä, koska tehtävät ovat selkeästi rajattu työaikaan ja -paikkaan.
Vinkkejä opiskelijalle kuormituksen vähentämiseen
Opettele tunnistamaan mitkä asiat sinua kuormittavat ja miten se näkyy sinussa. Pysähdy myös miettimään, miten saisit riittävästi palauttavia asioita arkeen. Seuraavat asiat voivat auttaa vähentämään kuormittumista:
Hyvinvointi
- Nuku riittävästi: Yritä pitää säännöllinen unirytmi ja varmista, että nukut riittävästi voimien saamiseksi.
- Syö terveellisesti: Syö ravitsevasti ja vältä liikaa kofeiinia ja sokeria. Tämä parantaa energiatasoasi ja keskittymiskykyäsi.
- Liiku: Harrasta liikuntaa säännöllisesti. Liikunta vähentää stressiä ja parantaa mielialaa.
- Tarkastele ruutuaikaasi: Lisää päivääsi muuta toimintaa, sosiaalinen media ja pelit vievät helposti aikaasi tärkeiltä asioilta ja heikentävät keskittymiskykyäsi.
- Pidä taukoja ja rentoudu: Varaa päivästäsi aikaa tauoille, rentoutumiselle ja mukavalle tekemiselle, esimerkiksi lukemiseen, musiikin kuunteluun tai mietiskelyyn.
Opinnot
- Tee aikataulu: Luo selkeä aikataulu, joka sisältää opiskeluun, lepoon ja vapaa-aikaan varattua aikaa.
- Vähennä kuormaa: Mieti tärkeysjärjestys. Opi sanomaan tarvittaessa ”ei” ja keskity vain tärkeimpiin tehtäviin.
- Aseta realistiset tavoitteet: Älä aseta rimaa itsellesi liian korkealle. Oikein mitoitetut tavoitteet voivat auttaa pysymään motivoituneena ja vähentämään stressiä.
Yhteisöllisyys
- Pidä yhteyttä: Ole yhteydessä ystäviisi ja perheeseesi. Kerro jollekin, jos olet kuormittunut.
- Käytä palveluja: Hyödynnä oppilaitoksen tarjoamia opiskeluhuollon palveluita.
- Puhu ammattilaiselle: Älä pelkää hakea apua, jos tunnet kuormasi ylivoimaiseksi. Puhu opinto-ohjaajan tai sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.
Lue lisää
Miten opettaja ja työpaikkaohjaaja voivat sinua tukea:
Katso video
Seuraava video (1:58) kertoo, miten vireystilasi vaihtelee päivän mittaan ja miten pystyt siihen itse vaikuttamaan.
Sinua voi kiinnostaa myös seuraava video
Milloin ja mistä apua?
Ammattilaisen apu
Ammattilaisen apu on tarpeen etenkin silloin, jos omat voimavarat, omahoidolliset ohjeet ja läheisten tuki ei riitä. Ammattilainen kuuntelee ja tukee. Yleensä pyritään myös löytämään yhdessä uusia näkökulmia ja keinoja hankalan tilanteen käsittelyyn.
Apua voi hakea esimerkiksi
- opiskeluhuollosta (terveydenhoitaja, kuraattori ja psykologi)
- hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluista (esim. terveyskeskus)
- opinto-ohjaajalta
- erityisopettajalta
Miten Mielenterveystalo.fi voi auttaa?
Oirekyselyt
Oirekyselyn avulla voit arvioida oireidesi vakavuutta. Saat tuloksista myös vinkkejä siitä, mitä sinun kannattaisi seuraavaksi tehdä.
Omahoito-ohjelmat
Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa hyvinvointiasi silloin, kun sinulla on huoli mielenterveydestäsi tai lieviä oireita. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia.
Nettiterapiat
Pääosin +16-vuotiaille. Tarvitset lähetteen ja pankkitunnukset.
Nettiterapia pohjautuu itsenäiseen työskentelyyn verkossa. Oireisiisi erikoistunut nettiterapeutti antaa palautetta harjoituksistasi ja vastaa niiden aikana heränneisiin kysymyksiin. Tarvitset nettiterapiaan lääkärin lähetteen.
