Tietoa digipelaajan läheiselle
Tämä sivu on sinulle, joka mietit, miten voisit tukea läheistäsi, joka uppoutuu pelaamiseen liikaa.
Huolesi on oikeutettu
On täysin ymmärrettävää, että tunnet huolta tai pettymystä. Pelaaminen voi muuttaa vuorovaikutusta, rikkoa yhteisiä rutiineja tai saada arjen tuntumaan yksipuoliselta.
Muista
Sinun tunteesi ovat tärkeitä, vaikka pelaava ei heti tunnistaisi omaa tilannettaan ongelmalliseksi.
Yritä pysyä keskusteluyhteydessä
Pienet, aidot hetket voivat avata keskustelun.
- Vältä syyllistämistä tai uhkailua, ne voivat lisätä vetäytymistä.
- Kysy mieluummin: "Oletko huomannut, kuinka paljon pelaat nykyään?" tai "Mitä pelaaminen sinulle merkitsee?"
- Kerro, miltä tilanne tuntuu sinusta. Esimerkiksi: "Huomaan, että meillä on vähemmän yhteistä aikaa. Se surettaa minua."
Auta huomaamaan vaikutuksia
Pelaava ei välttämättä huomaa, miten hänen toimintansa vaikuttaa muihin. Tavoite ei ole moittia, vaan auttaa näkemään laajempi kuva.
Voi auttaa, jos tuot esiin konkreettisia esimerkkejä:
- "Huomasin, että olit taas hereillä myöhään ja väsyit seuraavana päivänä."
- "Lapset kysyivät, mikset tullut syömään."
Säilytä omat rajasi ja huolehdi itsestäsi
Vaikka haluat auttaa, et voi tehdä muutosta toisen puolesta.
On tärkeää, että:
- Säilytät omat rajasi.
- Pidät kiinni omista tarpeistasi ja palautumisesta.
- Etsit tarvittaessa tukea myös itsellesi.
Tuki voi olla pieniä asioita
Kannustaminen voi tehdä ison eron. Jos pelaava on valmis muuttamaan tilannetta, voit:
- Kysyä, miten voisit tukea. Voit esimerkiksi muistuttaa pelaamisajasta tai voitte sopia yhteistä tekemistä.
- Ehdottaa pelaamatonta iltaa tai ulkoilua.
- Auttaa seuraamaan edistystä, esimerkiksi sanoittamalla positiivisia muutoksia.
Milloin hakea ulkopuolista apua?
Jos pelaaminen aiheuttaa vakavia ongelmia, kuten jaksamisen haasteita tai vaikeuksia opinnoissa, on ulkopuolinen apu tarpeen.
Voit kannustaa pelaavaa
- Tutustumaan ongelmallisen digipelaamisen omahoito-ohjelmaan
- Hakeutumaan oman hyvinvointialueen perusterveydenhuoltoon tai sosiaalipalveluihin. Terveysasemat, yksityiset lääkäripalvelut ja työterveyshuolto tarjoavat neuvoja ja tukea erilaisiin hyvinvoinnin haasteisiin.
Apua voi hakea myös läheinen
Myös läheiset itse voivat hakea keskusteluapua, vaikka pelaava ei olisi vielä valmis muutokseen.
Läheisenä saatat kokea sivuutetuksi tulemista, pettymystä, uupumusta tai tunnetta siitä, että toinen on fyysisesti paikalla, mutta ei kuitenkaan läsnä. Nämä tunteet ovat ymmärrettäviä ja yleisiä tilanteessa, jossa toisen pelaaminen vaikuttaa yhteiseen elämään.
Omien tunteiden tunnistaminen ja niistä puhuminen turvallisessa ympäristössä voi auttaa jaksamaan ja selkeyttämään omia rajoja. Sinulla on oikeus saada tukea, vaikka et voisikaan vaikuttaa toisen valintoihin.
Vinkki läheiselle
- Muutos ei synny pakottamalla, mutta se voi alkaa kohtaamisesta.
- Pienikin keskustelunavaus voi istuttaa siemenen, joka kasvaa myöhemmin.
- Pyri puhumaan omista tunteistasi syyttämisen sijaan ja asettamaan rajat, jotka suojaavat omaa jaksamistasi.
- Muista, että et ole yksin. Voit hakea apua myös itsellesi.
Mitä voin itse tehdä?
Läheisen pelaamisen aiheuttamaa kuormitusta voi vähentää omalla toiminnalla. Keskeistä on tarkastella omaa toimintaa ja vahvistaa hyvinvoinnin peruspilareita.
Hyvät arjen rutiinit
Uni, säännöllinen ruokailu, liikkuminen ja sosiaaliset kohtaamiset toimivat puskurina kuormitusta vastaan.
Kun nämä asiat ovat kunnossa, myös digilaitteiden hallinta on helpompaa ja mielen hyvinvointia helpompi tukea.
Tuen hakeminen
Omien ajatusten ja tunteiden jakaminen läheisen kanssa tai vertaistuen hyödyntäminen voi keventää oloa. Myös ammattilaisilta voi saada apua, jos kuormitus jatkuu tai oman toiminnan rajaaminen ei onnistu.
Pidä huoli itsestäsi
Arjen sujuvuus ja hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Kun oma olo on tasapainossa, myös pelaaminen sekä digimedian käyttö pysyy helpommin hallinnassa. Toisaalta hyvät rutiinit ja säännöllinen vuorokausirytmi suojaavat liialliselta kuormitukselta ja tukevat mielen hyvinvointia.
Voit vahvistaa hyvinvointiasi pienillä, jokapäiväisillä teoilla. Riittävä uni, säännöllinen liikunta ja mielihyvää tuottava tekeminen antavat energiaa ja auttavat palautumaan. Myös monipuolinen ravinto vaikuttaa mielialaan ja jaksamiseen.
Sosiaaliset kohtaamiset kasvokkain tukevat ihmissuhteita ja tarjoavat tasapainoa pelaamisen ja digimaailman rinnalle.
Kun pidät huolta itsestäsi, rakennat samalla pohjaa, joka helpottaa pelaamisen ja digimedian käytön rajaamista ja lisää hallinnan tunnetta arjessa.
Lisävinkkejä siitä, mitä voi itse tehdä löytyy täältä:
Omahoito-ohjelmat
Seuraavista omahoito-ohjelmista saat tietoa digimedian käytön ongelmista.
Järjestötoimijat tarjoavat tietoa, apua ja vertaistukea. Vertaistukea on saatavilla ryhmässä ja kahden kesken. Keskustella voi sekä kasvotusten että verkossa.
Auttavia järjestöjä
Peluuri tarjoaa vertaistukea, auttaa ja ohjaa peliongelmissa myös läheisiä.
Mieli ry tarjoaa keskusteluapua kriiseissä ja vaikeissa elämäntilanteissa ilman lähetettä.
Päihdelinkki-verkkopalvelu tarjoaa tietoa ja tukea päihteistä ja riippuvuuksista.
FinFami tekee työtä mielenterveysomaisten hyvinvoinnin edistämiseksi.
Muita hyödyllisiä linkkejä
Miten Mielenterveystalo.fi voi auttaa?
Oirekyselyt
Oirekyselyn avulla voit arvioida oireidesi vakavuutta. Saat tuloksista myös vinkkejä siitä, mitä sinun kannattaisi seuraavaksi tehdä.
Omahoito-ohjelmat
Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa hyvinvointiasi silloin, kun sinulla on huoli mielenterveydestäsi tai lieviä oireita. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia.
Nettiterapiat
Pääosin +16-vuotiaille. Tarvitset lähetteen ja pankkitunnukset.
Nettiterapia pohjautuu itsenäiseen työskentelyyn verkossa. Oireisiisi erikoistunut nettiterapeutti antaa palautetta harjoituksistasi ja vastaa niiden aikana heränneisiin kysymyksiin. Tarvitset nettiterapiaan lääkärin lähetteen.
