Siirry pääsisältöön

F20 Skitsofrenia

Tässä kerrotaan skitsofrenian diagnoosista sekä kulusta ja hoidosta.

Skitsofrenia on psykoottisista häiriöistä yleisin ja merkittävin. Siihen liittyy yleensä merkittäviä vaikeuksia selviytyä arkiaskareista sekä sosiaalisesta kanssakäymisestä. 

Skitsofreniassa oireet esiintyvät tavallisesti jaksoittain niin, että voimakkaampien oirejaksojen välissä on ajanjaksoja, jolloin oireet ovat lievempiä.  

Skitsofrenialla on useita alatyyppejä, joista tavallisimpia ovat paranoidinen ja hajanainen skitsofrenia.  

Paranoidisessa skitsofreniassa keskeisiä oireita ovat vainoamiseen liittyvät harhaluulot. Myös aistiharhat ovat tavallisia. 

Hajanaiseen skitsofreniaan kuuluu tunteiden latistumista, omiin oloihin vetäytymistä sekä epäsopivaa, kaavamaista ja sekavaa käyttäytymistä. 

Kriteerit 

Skitsofrenian diagnoosi perustuu seuraavanlaisiin oireisiin: 

  • harhaluulot 
  • aistiharhat 
  • hajanainen puhe, esimerkiksi toistuva syrjähtely tai epäyhtenäisyys 
  • selvästi hajanainen tai outo käyttäytyminen 
  • motorinen jäykkyys tai kiihtyneisyys 
  • tunneilmaisujen latistuminen, puheen köyhtyminen tai tahdottomuus 

Häiriöön kuuluu lisäksi toimintakyvyn merkittävä heikentyminen. Oleellista on myös, etteivät oireet liity mielialahäiriöön, elimelliseen aivosairauteen tai päihteisiin.  

Sairauden kulku ja ennuste 

Skitsofrenia alkaa yleensä varhaisaikuisuudessa. Tavallinen ikä sairastua on 20–32 vuotta. 

Noin 1 % ihmisistä sairastuu skitsofreniaan.  

Häiriö voi alkaa äkillisesti voimakkain oirein. Se voi myös alkaa vaivihkaa lisääntyvinä outoina ajatuskulkuina ja käytöksen muuttumisena. Monilla esiintyykin niin sanottuja ennakko-oireita kuukausia tai vuosia ennen varsinaista sairastumista. 

Ennakko-oireita voivat olla  

  • masentuneisuus ja mielialan vaihtelu 
  • lisääntyvä vaikeus tuntea nautintoa 
  • eristäytyminen ja vetäytyminen ihmissuhteista  
  • oudot ajatukset, käytös tai teot  
  • vaikeus keskittyä, muistaa tai tehdä päätöksiä  
  • huono stressinsietokyky  
  • vaikeudet ihmissuhteissa  
  • unihäiriöt  
  • psyykkisen energian ja motivaation heikentyminen  
  • erityisesti lyhytaikaiset aistiharhat, merkityselämykset, harhaluulot ja suhteuttamisluulot.  

Myös häiriön kulku vaihtelee. Oireet voivat vaihdella henkilöiden välillä ja yhdelläkin henkilöllä eri ajankohtina. 

Joillain oireet ilmenevät vain jaksoittain. Sairausjaksojen välissä oireet saattavat olla lieviä tai lähes kokonaan poissa. 

Skitsofrenia on tavallisesti vuosia kestävä sairaus, ja osalla ihmisistä se kestää eliniän. Osa potilaista kuitenkin paranee täysin tai lähes täysin.  

Omahoito ja hoito 

Skitsofrenian hoito vaatii psykiatrista asiantuntemusta. Yleensä hoito tapahtuu avohoidossa. 

Sairauden vaikeimmissa vaiheissa hoitoa voidaan toteuttaa sairaalassa. Sairaalahoitoa tarvitaan erityisesti silloin, jos henkilö on oireidensa vuoksi vaarallinen itselleen tai muille. 

On tavallista, ettei henkilö tunne itseään sairaaksi. Joskus taas esimerkiksi pelko tai häpeä voi aiheuttaa sen, että erityisesti sairauden vaikeimmissa vaiheissa ei haluta hoitoa. Tällöin hoitoa voidaan toteuttaa myös tahdonvastaisesti. Lähtökohtaisesti kuitenkin aina pyritään vapaaehtoiseen hoitoon sekä yhteisymmärrykseen hoidon tavoitteista ja menetelmistä.  

Ajoissa aloitettu asianmukainen hoito voi estää sairauden pahentumisen sekä parantaa pitkän aikavälin ennustetta. Skitsofrenian esioirevaiheessa aloitettu hoito voi myös viivästyttää ensimmäisen psykoosin ilmenemistä.  

Skitsofrenian hoito on yksilöllistä. Se muodostuu tavallisesti lääkehoidosta sekä psykologisista ja toiminnallisista hoidoista. 

Psykoosilääkehoito nopeuttaa toipumista skitsofrenian akuuttivaiheissa. Se myös vähentää riskiä sairastua akuuttiin psykoosiin. 

Päihteiden käyttö voi pahentaa skitsofrenian oireita. Se voi myös laukaista skitsofrenian, jos sille on alttiutta. Sen vuoksi päihteitä kannattaa välttää, jos on jo sairastunut skitsofreniaan tai kärsii ennakko-oireista.  

Skitsofrenian hoidossa tavallista on myös erilaisten tukimuotojen käyttö. Näitä ovat esimerkiksi tuettu asuminen ja edunvalvonta. Hoito ja tukimuodot suunnitellaan yksilöllisten tarpeiden ja haasteiden mukaan. 

Mikä on diagnoosi?

Mielenterveyshäiriöihin liittyvät diagnoosit esitellään WHO:n kehittämän kansainvälisen ICD-10 tautiluokituksen mukaisesti.

Miten Mielenterveystalo.fi voi auttaa?

Oirekyselyt

Oirekyselyn avulla voit arvioida oireidesi vakavuutta. Saat tuloksista myös vinkkejä siitä, mitä sinun kannattaisi seuraavaksi tehdä.

Omahoito-ohjelmat

Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa hyvinvointiasi silloin, kun sinulla on huoli mielenterveydestäsi tai lieviä oireita. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia. 

Nettiterapiat

Nettiterapia pohjautuu itsenäiseen työskentelyyn verkossa. Oireisiisi erikoistunut nettiterapeutti antaa palautetta harjoituksistasi ja vastaa niiden aikana heränneisiin kysymyksiin. Tarvitset nettiterapiaan lääkärin lähetteen.

Sinua saattaa kiinnostaa myös