Siirry pääsisältöön

Omahoito-ohjelma

Mitä ovat nukkumaanmenon ongelmat? 

Nukkumaanmenoon liittyvät haasteet ovat yleisiä varsinkin leikki-ikäisillä lapsilla. Uniassosiaatiolla tarkoitetaan tapaa tai tottumusta, jonka lapsi tarvitsee pystyäkseen nukahtamaan iltaisin tai yöheräilyiden yhteydessä.

Nukkumaanmeno on haastavaa

Lapsi ei tahdo käydä nukkumaan ajoissa vaan pyrkii pitkittämään iltaa keksimällä leikkejä tai pyytämällä lisää iltasatuja. Lapsen nukkumaanmeno pitkittyy ja nukahtaminen myöhästyy. Tällöin yöuni voi jäädä liian lyhyeksi. 

Miten toimia?

Nukkumaanmenoon liittyvissä ongelmissa tehokkain apu ovat selkeät, rauhoittumista tukevat ja säännöllisesti samaan aikaan toistuvat iltarutiinit.

Nukkumaanmenoajan merkitys

Nukkumaanmenoon liittyvissä ongelmissa on hyvä myös tarkistaa, että vuoteeseenmenoaika on nukahtamista ajatellen paras mahdollinen. Jos se on liian aikainen, ei lapsi ole vielä tarpeeksi väsynyt nukahtaakseen. Jos se on liian myöhäinen, voi lapsi olla yliväsynyt, mikä vaikeuttaa rauhoittumista.

Työkaluja-osion harjoituksissa voit rakentaa ja toteuttaa iltarutiinia, joka auttaa lasta asettumaan nukkumaan.

Uniassosiaatiot haittaavat unta

Nukkumiseen liittyvät tavat ja tottumukset ovat kaikille lapsille tärkeitä. Ne helpottavat nukahtamista ja auttavat kestämään yöllistä eroa vanhemmista.

Mikä uniassosiaatio on? 

Uniassosiaatiolla tarkoitetaan tapaa tai tottumusta, jonka lapsi tarvitsee pystyäkseen nukahtamaan iltaisin tai yöheräilyiden yhteydessä. Vähitellen lapsi oppii nukahtamaan itse ilman vanhemman apua.

Pienellä lapsella uniassosiaatio voi olla tarve imetykselle tai maitopullolle. Isommat lapset saattavat herättää vanhemman tai lähteä sängystään vanhemman luo.

Uniassosiaatiohäiriössä lapsi heräilee toistuvasti öisin ja tarvitsee vanhempansa apua pystyäkseen nukahtamaan uudelleen. Uniassosiaatiohäiriötä esiintyy yleisimmin 8–18 kuukauden ikäisillä lapsilla. Ne ovat tavallisia vanhemmillakin lapsilla.

Jos kyky itsenäiseen nukahtamiseen iltaisin tai yöheräilyiden yhteydessä ei parane kasvamisen myötä, voi uniassosiaatiosta muodostua ongelma.

Miten toimia?

Pienten lasten kohdalla uniassosiaatioita vähennetään muokkaamalla opittuja tapoja asteittain. Tällöin uusi tapa korvaa vähitellen ei-toivotun tavan.

Vanhemman antamaa tukea kevennetään vähitellen. Esimerkiksi syliin nostaminen vaihdetaan vuoteeseen rauhoitteluun. Joskus taas yömaidon antaminen vaihdetaan silittelyyn. 

Tavoitteena on, että lapsi oppii vanhemman tuella uudenlaisia nukkumisen taitoja ja tapoja. Oppiminen vaatii johdonmukaisia toimintatapoja sekä kärsivällisyyttä, toistoja ja aikaa.

Milloin purkaa uniassosiaatio?

Pohdi, milloin on sopiva hetki uniassosiaation purkamiselle. Ovatko voimavarasi riittävät johdonmukaiseen toimintaan ja uuden opetteluun? Onko lapsella samanaikaisesti muita muutoksia tai akuuttia sairastamista? Paras hetki oppia uutta on silloin, kun arki on tasaista ja turvallista.

Työkaluja-osion harjoituksissa voit havaita, onko lapsellasi uniassosiaatioita, ja harjoitella niiden asteittaista purkamista.