Opiskelija, ahdistaako?
Tiivistelmä
- Ahdistuksen tunne voi olla hyvin epämääräinen. Sitä voi olla vaikea kuvailla tai edes tunnistaa ahdistuneisuudeksi.
- Ahdistuneisuus voi ilmetä eri tavoin, esimerkiksi levottomuutena, pelokkuutena, lamaannuksena tai jopa hallitsemattomana, paniikinomaisena olona.
- Ahdistus voi johtaa välttämiskäyttäytymiseen ja poissaoloihin opinnoista. Tämä yleensä lisää ahdistuneisuutta entisestään.
- Erilaisten tukikeinojen avulla on mahdollista onnistua opinnoissa ja työssäoppimisjaksoilla ahdistuksesta huolimatta.
Tältä sivulta löydät vinkkejä ahdistuksen hallintaan.
Kyky tuntea ahdistuneisuutta ja pelkoa on tarpeellinen ominaisuus. Se virittää kehon ja mielen niin, että ahdistavasta tilanteesta voisi selvitä tai sen pystyisi välttämään. Kaikki ovat joskus jännittyneitä ja ahdistuneita.
Jos ahdistus voimistuu liikaa, se voi haitata oppimista ja työssäoppimisjaksosta suoriutumista. Pitkittyessään ahdistus alkaa heikentää kehon ja mielen hyvinvointia. Silloin kyseessä voi olla ahdistuneisuushäiriö.
Miten ahdistuneisuus näkyy opinnoissa tai työssäoppimisjaksoilla?
Kasvaminen, itsenäistyminen ja vastuun lisääntyminen voivat aiheuttaa monenlaisia tunteita. Näistä ahdistuksen tunne on varsin tavallinen. Oireiden voimakkuuden arvioiminen ja mahdollisen avuntarpeen tunnistaminen voi kuitenkin olla haasteellista.
Jatkuva ja voimakas ahdistus heikentää toimintakykyä, oppimiskykyä ja mahdollisuutta olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Ahdistuneisuus voi johtaa ahdistusta aiheuttavien asioiden välttelyyn. Ahdistuksen takia saattaa tulla poissaoloja koulusta, ja työssäoppimisjaksot voivat tuntua vaikeilta.
Ahdistuneisuudesta kärsivät saattavat ohjautua ensin terveydenhoitajalle, sillä ahdistuneisuus oireilee myös kehollisesti.
Ahdistus voi ilmetä kehossa
- vatsavaivoina
- toistuvina päänsärkyinä
- väsymyksenä, jota esiintyy riittävästä unesta huolimatta
- sydämen sykkeen nousuna, paineentunteena rintakehässä sekä hengitysvaikeuksina
- punasteluna tai hikoiluna, käsien tai muun kehon tärinänä tai puutumisena, lihasjännityksinä.
Ahdistuneisuus voi ilmetä tunteissa
- toistuvina opiskeluihin liittyvinä huolina
- epämääräisenä huolestuneisuutena tai pelokkuutena
- epäonnistumisten ja virheiden kokemisena ylitsepääsemättömiksi
- korostuneena pelkona virheiden tekemisestä
- itkuisuutena.
Ahdistuneisuus voi ilmetä suhteessa muihin ihmisiin
- puhumisen jännittämisenä tai vaikeutena
- avun pyytämisen jännittämisenä tai vaikeutena
- epävarmuutena, sosiaalisten tilanteiden pelkona ja jännityksenä
- vaikeutena pitää yhteyttä kavereihin ja tuttuihin
- yksin jäämisenä joukossa, eristäytymisenä ja vetäytymisenä.
Ahdistuneisuus voi ilmetä toiminnassa ja toiminnanohjauksessa
- vetäytymisenä, kieltäytymisenä tai toiminnan vastustamisena, muutoksiin sopeutumisen vaikeutena
- välttämisen käyttämisenä selviytymiskeinona
- ajatusten harhailemisena ja tekemisten keskeytymisinä, keskittymisvaikeuksina, vaikeuksina muistaa ohjeita, ongelmanratkaisun ja luovan ajattelun vaikeutumisena
- voimakkaana kuormittumisena
- pakonomaisena varmisteluna
- itsensä satuttamisena: esimerkiksi nyrkin lyöminen seinään, viiltely tms.
- päihteidenkäyttönä.
Mikä auttaa ahdistukseen?
Ahdistusoireiden hallintaa voi opetella itsekseen tai mielenterveyden ammattilaisen kanssa. Se onnistuu tunnistamalla ahdistavia ajatuksia ja harjoittelemalla ahdistusta lievittäviä keinoja. Ahdistuksesta ei ole tarkoitus päästä kokonaan eroon. Niin kutsutun sisäisen hälytysjärjestelmän säätelytaitoa voi kuitenkin harjoitella.
On tärkeää ymmärtää, että tunteet ja tilanteet voivat aiheuttaa ikään kuin vääriä hälytyksiä sisäisessä hälytysjärjestelmässä. Sen vuoksi ahdistuksentunne voi herätä tilanteissa, jotka eivät oikeasti ole vaarallisia.
Voimakkaimmillaan ahdistuneisuus voi tuntua jopa kauhunomaiselta ja lamaannuttavalta pelolta. Tällaisen ahdistuksen kokemuksen ymmärtäminen on tärkeää, jotta ahdistunutta voidaan auttaa ja tukea. Tärkeää on, ettei voimakasta tunnetta väheksytä tai mitätöidä vaan se otetaan tosissaan.
Taitoa säädellä tunteita tarvitaan läpi elämän. Sitä ei välttämättä opi ilman harjoittelua. Toinen ihminen voi auttaa ymmärtämään omaa oloa ja käsittelemään ahdistusta.
Videolla (2:08) ahdistusta kokeneet henkilöt kertovat, miten tietoinen läsnäolo, rentoutumisharjoitukset ja liikunta ovat auttaneet vähentämään ahdistusta.
Vinkkejä opiskelijalle
- Hengitysharjoitukset: Keskity rauhoittamaan hengitystäsi. Kun hengität sisään, anna vatsasi kohota. Kun hengität ulos, tee pitkä ja rauhallinen uloshengitys. Syvä hengittäminen auttaa rauhoittamaan kehoa ja mieltä sekä vähentämään ahdistusta. Lisää hengitysharjoituksia löytyy tämän laatikon alalaidasta.
- Ajatusharjoitukset: Pysähdy ja huomaa ajatuksesi. Mitä tunteita ja tuntemuksia ajatus sinussa herättää? Muista, että kaikilla meillä on paljon erilaisia ajatuksia – ne eivät ole totuuksia. Päästä irti ajatuksesta, huomaa että tilalle tulee uusia, rauhoittavampia ajatuksia. Lisää ajatusharjoituksia löytyy ahdistuksen omahoito-ohjelmasta.
- Liikunta: Kaikenlainen liikunta vähentää tutkitusti stressiä ja ahdistusta sekä parantaa mielialaa. Kokeile erilaisia tapoja liikkua, etsi rohkeasti millainen liike tuo sinulle hyvänolontunteen.
- Rutiinit: Säännölliset päivittäiset rutiinit voivat auttaa luomaan turvallisuuden tunnetta. Mieti tukevatko rutiinisi hyvinvointiasi?
- Uni: Varmista, että nukut tarpeeksi. Säännöllinen uni auttaa kehoa ja mieltä palautumaan, jaksamaan arjessa ja näin tunnereaktioiden säätely on helpompaa.
- Ruokavalio: Syö ja juo säännöllisesti ja vältä kofeiinin ja liian sokerin käyttöä.
- Puhu ahdistuksestasi: Ahdistus on yleistä. Kokemusten jakaminen muiden kanssa antaa uusia näkökulmia ja saattaa lieventää ahdistuksen tunnetta.
- Rentoutuminen: Rentoutuminen on taito, jota voi harjoitella ja sitä varten kannattaa varata aikaa. Internetissä on paljon erilaisia rentoutumisharjoituksia, joista löydät varmasti itsellesi sopivia tapoja rauhoittaa mieltäsi ja kehoasi.
Kurkkaa tämä: Rentoutuksen ja hengityksen omahoito-ohjelma - Ajanhallinta: Jaa tehtävät pienempiin osiin ja aseta realistiset aikataulut. Isot kokonaisuuden voivat tuntua hallitsemattomilta ja kynnys niiden aloittamiseen saattaa olla korkea.
- Mielekäs tekeminen: Tee tarkoituksella arjessasi mukavia asioita, jotka tuovat iloa ja rentouttavat. Kun vahvistat myönteistä ajattelua, se lisääntyy.
- Kokeile erilaisia apukeinoja, esimerkiksi: Musiikin kuuntelu, piirtäminen, väkevän pastillin imeskely, käsien tai kasvojen huuhteleminen kylmällä vedellä, numeroiden luettelu mielessä sadasta alaspäin tai rauhoittavien ajatusten miettiminen (”ei ole hätää”, ”olen ennenkin selvinnyt, tunne menee kohta ohi”).
- Älä jää yksin ahdistuksesi kanssa: Jos ahdistus rajoittaa elämää ja arkeasi, hae apua. Ahdistuksen hallintaan löytyy paljon toimivia apukeinoja ammattilaisilta.
- Läheisen tuki ja ammatillisen apu: Kerro ahdistuksestasi esimerkiksi vanhemmillesi, kavereillesi, opettajallesi, kuraattorille, terveydenhoitajalle tai jollekin muulle luottoihmiselle. Ahdistuksen puheeksi ottaminen voi tuntua vaikealta, mutta usein jo se, että kertoo huolistaan toiselle, helpottaa oloa.
Lue lisää:
Lue lisää
Miten opettaja ja työssäoppimisjakson ohjaaja voi sinua tukea:
Katso video
Seuraavalla videolla (1:57) näet, miten ahdistusta ja hankalaa oloa voi helpottaa hengityksen avulla.
Sinua voivat kiinnostaa myös seuraavat videot
Milloin ja mistä apua?
Ammattilaisen apu
Ammattilaisen apu on tarpeen etenkin silloin, jos omat voimavarat, omahoidolliset ohjeet ja läheisten tuki ei riitä. Ammattilainen kuuntelee ja tukee. Yleensä pyritään myös löytämään yhdessä uusia näkökulmia ja keinoja hankalan tilanteen käsittelyyn.
Apua voi hakea esimerkiksi
- opiskeluhuollosta (terveydenhoitaja, kuraattori ja psykologi)
- hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluista (esim. terveyskeskus)
- opinto-ohjaajalta
- erityisopettajalta
Miten Mielenterveystalo.fi voi auttaa?
Chillaa-appi nuorille
Chillaa-appi tuo apua ahdistukseen, jännitykseen ja stressiin sekä auttaa itsevarmuuden kehittämisessä.
- aina taskussasi tukena
- ei kirjautumista
- rentoutus- ja mindfulness-harjoituksia
- vinkkejä kiperiin tilanteisiin
- tsemppiä muilta nuorilta
Oirekyselyt
Oirekyselyn avulla voit arvioida oireidesi vakavuutta. Saat tuloksista myös vinkkejä siitä, mitä sinun kannattaisi seuraavaksi tehdä.
Omahoito-ohjelmat
Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa hyvinvointiasi silloin, kun sinulla on huoli mielenterveydestäsi tai lieviä oireita. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia.
Nettiterapiat
Pääosin +16-vuotiaille. Tarvitset lähetteen ja pankkitunnukset.
Nettiterapia pohjautuu itsenäiseen työskentelyyn verkossa. Oireisiisi erikoistunut nettiterapeutti antaa palautetta harjoituksistasi ja vastaa niiden aikana heränneisiin kysymyksiin. Tarvitset nettiterapiaan lääkärin lähetteen.
