Opiskelija, jännittävätkö sosiaaliset tilanteet?
Tiivistelmä
- Sosiaalinen jännittäminen on normaalia.
- Jännittäminen muodostuu ongelmaksi, jos siihen liittyy asioiden välttelyä.
- Voimakas sosiaalinen jännittäminen aiheuttaa opiskelijalle fyysisiä ja psyykkisiä oireita ja sosiaalisia esteitä.
- Jännitys voi estää onnistumisen kokemukset työelämäjaksolla.
Tältä sivustolta löydät vinkkejä helpottamaan sosiaalista jännittämistä.
Jännittäminen sosiaalisissa tilanteissa on yleistä. Noin joka kymmenes ihminen kärsii sosiaalisesta jännittämisestä jossain vaiheessa elämäänsä.
Sosiaalisia tilanteita jännittävä kokee huomion kiinnittymisen itseensä kiusalliseksi. Hän voi ajatella tietoisesti tai tiedostamattaan, että oma käytös on jotenkin hävettävää tai noloa.
Pieni jännitys esimerkiksi ennen esitystä parantaa usein keskittymistä ja suorituskykyä ja johtaa parempiin tuloksiin. Ongelmaksi jännitys muodostuu, kun siihen liittyy sosiaalisten tilanteiden välttäminen, voimakasta ahdistus ja heikko itsetunto.
Miten sosiaalinen jännittäminen vaikuttaa opiskelijaan?
Liiallinen jännittäminen voi vaikuttaa hyvinvointiin ja itsetuntoon. Se voi aiheuttaa heikompaa suoriutumista opinnoissa ja johtaa poissaoloihin tai jopa opintojen keskeyttämiseen.
Sosiaalisten tilanteiden jännittämiseen voi liittyä esimerkiksi seuraavia oireita:
Fyysiset oireet
- punastuminen
- hikoilu
- käsien vapina
- äänen väriseminen ja suun kuivuminen
- sydämen nopeutunut syke
- tuntemukset vatsassa.
Ajatteluun ja tunteisiin liittyvät oireet
- huoli, että on muiden tarkkailun kohteena
- pelko nolatuksi tai muiden arvostelemaksi tulemisesta
- liiallinen itsetarkkailu
- pelko virheiden tekemisestä
- pelko torjutuksi tulemisesta.
Sosiaaliset ongelmat ja toimintakyvyn lasku
- sosiaalisten tilanteiden välttely
- ongelmat ystävyys- ja parisuhteissa
- työ- tai opiskelukyvyn heikentyminen
- vetäytyminen, poissaolot.
Sosiaalinen jännittäminen voi haitata opiskelua seuraavilla tavoilla
- Keskittymiskyvyn heikkeneminen: Jännitys voi vaikeuttaa keskittymistä, kun mielessä pyörivät huolenaiheet ja pelot.
- Muistin heikkeneminen: Jännitys voi kuormittaa muistia ja vaikeuttaa opitun tiedon tallentumista aivoihin.
- Fyysiset oireet: Jännittäminen saattaa aiheuttaa voimakkaita kehollisia oireita, kuten päänsärkyä tai huonovointisuutta. Tämä voi lisätä poissaoloja ja vaikeuttaa kotoa lähtemistä.
- Motivaation väheneminen: Toistuva jännittäminen saattaa ahdistaa opiskelijaa ja vaikuttaa haluun opiskella.
- Ajanhallinnan ongelmat: Jännittäminen voi aiheuttaa ajankäytön hämärtymistä ja tehtävien lykkäämistä.
Miten sosiaalinen jännittäminen näkyy työelämäjaksoilla?
Sosiaalinen jännittäminen voi vaikuttaa sekä opiskelijan toimintaan että työyhteisöön sopeutumiseen monin tavoin.
Sosiaalisesti jännittäviä tilanteita voivat olla esimerkiksi:
- yhteyden ottaminen työpaikkaan
- viesteihin ja puheluihin vastaaminen
- työyhteisön ja asiakkaiden kohtaaminen
- julkinen esittäytyminen
- yhteinen ruokailu tai kahvitauko
- puhelimella soittaminen
- osallistuminen kokoukseen tai koulutukseen
- kasvokkain keskustelu työpaikkaohjaajan tai esihenkilön kanssa
- yleisen WC:n käyttö
- julkisen liikenteen käyttäminen - siirtyminen työpaikalle.
Mikä auttaa sosiaaliseen jännittämiseen?
Sosiaalisen jännittämisen hallintaa voi opetella itsenäisesti tai mielenterveyden ammattilaisen kanssa. Se onnistuu tunnistamalla itseä jännittävät tilanteet ja asiat, sekä harjoittelemalla. Usein myös läheisten sekä opiskeluyhteisön apu on tarpeen.
Vinkkejä sosiaalisesti jännittävälle opiskelijalle
- Harjoittele: Jännittämisen kanssa voi opetella toimimaan. Apua on saatavilla.
- Puhu: Älä jää yksin jännittämisen kanssa. Kerro siitä esimerkiksi vanhemmallesi, kavereillesi, opettajallesi, kuraattorille, terveydenhoitajalle tai jollekin muulle luottoihmiselle. Jo asian puheeksi ottaminen saattaa helpottaa oloa.
- Hae apua: Sosiaaliseen jännittämiseen on hyvä hakea apua viimeistään silloin, kun se haittaa arjessa tai työssä selviytymistä. Ilmoittaudu esimerkiksi jännitysryhmään, joita järjestetään monissa oppilaitoksissa.
- Tee harjoitteita: Sosiaalinen jännittäminen vaikuttaa monin tavoin. Myös keinoja sen helpottamiseen on erilaisia.
Sosiaalisen jännittämisen omahoito-ohjelmaan on koottu tietoa ja työkaluja käyttöösi. Toivottavasti löydät sieltä itsellesi sopivia keinoja. Opiskeluhuolto voi olla opiskelijoiden tukena omahoito-ohjelmiin tutustumisessa ja harjoituksissa.
Muista, että jännittäminen on luonnollista ennen tärkeitä tilanteita.
Seuraavien asioiden avulla voit lievittää jännitystä
- Hyväksy jännittäminen: Jännittäminen on normaali osa haastavia tilanteita. Sen sijaan, että pyrit poistamaan jännityksen, yritä oppia sietämään kehon virittymistä ja omia tunteita.
- Harjoittele rentoutumistekniikoita: Rentoutus- ja mindfulness-harjoitukset voivat auttaa rauhoittamaan mieltä ja kehoa. Rentoutuksen ja hengityksen omahoito-ohjelma tarjoaa ilmaisia harjoituksia ja vinkkejä jännityksen hallintaan.
- Valmistaudu: Hyvä valmistautuminen voi vähentää jännitystä. Kertaa tarvittavat tiedot ja harjoittele esitystä etukäteen.
- Keskity hengitykseen: Syvä ja rauhallinen hengitys voi auttaa lievittämään jännitystä. Hengitystäsi voit rauhoittaa esimerkiksi pysähtymällä ja laskemalla rauhassa viisi kokonaista hengitystä.
- Puhu tunteistasi: Avoin keskustelu jännityksestä voi vähentää sen vaikutusta. Puhu luotettavan henkilön kanssa tuntemuksistasi.
- Vältä murehtimista: Liiallinen huolehtiminen voi pahentaa jännitystä. Pyri keskittymään nykyhetkeen.
- Kohtaa tilanteet: Kohtaa jännitystä aiheuttavat tilanteet välttelemisen sijaan. Aloita pienistä sosiaalisista tilanteista ja etene vähitellen kohti suurempia. Tämä voi auttaa rakentamaan itseluottamusta.
- Altistu: Erilaisten mielikuva- ja altistusharjoitusten kautta opit rakentamaan itsevarmuutta. Pyydä tähän rohkeasti apua esimerkiksi kuraattorilta tai psykologilta.
- Liiku: Liikunnalla on tutkitusti myönteisiä vaikutuksia mielen hyvinvointiin. Liikunta vähentää ahdistuneisuutta, stressioireita ja masentuneisuutta. Esimerkiksi joskus opiskelijat käyvät kävelyllä ennen esiintymistä luokassa.
Kolmen minuutin hengähdystauko on lyhyt harjoitus, jonka voit tehdä säännöllisesti esimerkiksi aamulla herätessäsi.
Hengähdystauko (4:34)
Lue lisää
Miten opettaja ja työssäoppimisjakson ohjaaja voi sinua tukea:
Katso video
Kuule muiden hyviä kokemuksia altistamisesta
Seuraavalla videolla (2:03) kerrotaan, miten altistaminen voi helpottaa jännitystä sosiaalisissa tilanteissa.
Sinua voivat kiinnostaa myös seuraavat videot
Milloin ja mistä apua?
Ammattilaisen apu
Ammattilaisen apu on tarpeen etenkin silloin, jos omat voimavarat, omahoidolliset ohjeet ja läheisten tuki ei riitä. Ammattilainen kuuntelee ja tukee. Yleensä pyritään myös löytämään yhdessä uusia näkökulmia ja keinoja hankalan tilanteen käsittelyyn.
Apua voi hakea esimerkiksi
- opiskeluhuollosta (terveydenhoitaja, kuraattori ja psykologi)
- hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluista (esim. terveyskeskus)
- opinto-ohjaajalta
- erityisopettajalta
Miten Mielenterveystalo.fi voi auttaa?
Chillaa-appi nuorille
Chillaa-appi tuo apua ahdistukseen, jännitykseen ja stressiin sekä auttaa itsevarmuuden kehittämisessä.
- aina taskussasi tukena
- ei kirjautumista
- rentoutus- ja mindfulness-harjoituksia
- vinkkejä kiperiin tilanteisiin
- tsemppiä muilta nuorilta
Oirekyselyt
Oirekyselyn avulla voit arvioida oireidesi vakavuutta. Saat tuloksista myös vinkkejä siitä, mitä sinun kannattaisi seuraavaksi tehdä.
Omahoito-ohjelmat
Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa hyvinvointiasi silloin, kun sinulla on huoli mielenterveydestäsi tai lieviä oireita. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia.
Nettiterapiat
Pääosin +16-vuotiaille. Tarvitset lähetteen ja pankkitunnukset.
Nettiterapia pohjautuu itsenäiseen työskentelyyn verkossa. Oireisiisi erikoistunut nettiterapeutti antaa palautetta harjoituksistasi ja vastaa niiden aikana heränneisiin kysymyksiin. Tarvitset nettiterapiaan lääkärin lähetteen.
