Ahdistuneen opiskelijan tukeminen
Tiivistelmä
- Ahdistuksen tunne voi olla hyvin epämääräinen. Opiskelijan voi olla vaikea kuvailla tai nimetä tunnetta ahdistuneisuudeksi.
- Ahdistuneisuus voi ilmetä eri tavoin, esimerkiksi levottomuutena, pelokkuutena, lamaannuksena tai jopa hallitsemattomana, paniikinomaisena olona.
- Ahdistus voi johtaa välttämiskäyttäytymiseen ja poissaoloihin opinnoista. Tämä yleensä lisää ahdistuneisuutta entisestään.
- Opiskelijan kanssa on hyvä pohtia yhdessä erilaisia tukikeinoja, että opinnot ja työssäoppimisjaksot onnistuvat ahdistuksesta huolimatta.
Tältä sivulta löytyy vinkkejä ahdistuksen hallintaan.
Kyky tuntea ahdistuneisuutta ja pelkoa on tarpeellinen ominaisuus. Se virittää kehon ja mielen niin, että ahdistavasta tilanteesta voisi selvitä tai sen pystyisi välttämään. Pitkittyessään ahdistus alkaa heikentää kehon ja mielen hyvinvointia. Silloin kyseessä voi olla ahdistuneisuushäiriö.
Miten ahdistuneisuus näkyy opinnoissa tai työssäoppimisjaksoilla?
Kasvaminen, itsenäistyminen ja vastuun lisääntyminen voivat aiheuttaa monenlaisia tunteita. Näistä ahdistuksen tunne on varsin tavallinen. Oireiden voimakkuuden arvioiminen ja mahdollisen avuntarpeen tunnistaminen voi kuitenkin olla haasteellista.
Jatkuva ja voimakas ahdistus heikentää toimintakykyä, oppimiskykyä ja mahdollisuutta olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Ahdistuneisuus voi johtaa siihen, että opiskelija alkaa välttelemään ahdistusta aiheuttavia asioita. Ahdistuneelle opiskelijalle saattaa tulla poissaoloja koulusta, ja työssäoppimisjaksot voivat tuntua vaikeilta.
Ahdistuneisuudesta kärsivät opiskelijat saattavat ohjautua ensin terveydenhoitajalle, sillä ahdistuneisuus oireilee myös kehollisesti.
Ahdistus voi ilmetä kehossa
- vatsavaivoina
- toistuvina päänsärkyinä
- väsymyksenä, jota esiintyy riittävästä unesta huolimatta
- sydämen sykkeen nousuna, paineentunteena rintakehässä sekä hengitysvaikeuksina
- punasteluna tai hikoiluna, käsien tai muun kehon tärinänä tai puutumisena, lihasjännityksinä.
Ahdistuneisuus voi ilmetä tunteina:
- toistuvina opiskeluihin liittyvinä huolina
- epämääräisenä huolestuneisuutena tai pelokkuutena
- epäonnistumisten ja virheiden kokemisena ylitsepääsemättömiksi
- korostuneena pelkona virheiden tekemisestä
- itkuisuutena.
Ahdistuneisuus voi ilmetä suhteessa muihin ihmisiin
- puhumisen jännittämisenä tai vaikeutena
- avun pyytämisen jännittämisenä tai vaikeutena
- epävarmuutena, sosiaalisten tilanteiden pelkona ja jännityksenä
- vaikeutena pitää yhteyttä kavereihin ja tuttuihin
- yksin jäämisenä joukossa, eristäytymisenä ja vetäytymisenä.
Ahdistuneisuus voi ilmetä toiminnassa ja toiminnanohjauksessa
- vetäytymisenä, kieltäytymisenä tai toiminnan vastustamisena, muutoksiin sopeutumisen vaikeutena
- välttämisen käyttämisenä selviytymiskeinona
- ajatusten harhailemisena ja tekemisten keskeytymisinä, keskittymisvaikeuksina, vaikeuksina muistaa ohjeita
- ongelmanratkaisun ja luovan ajattelun vaikeutumisena
- voimakkaana kuormittumisena
- pakonomaisena varmisteluna
- itsensä satuttamisena: esimerkiksi nyrkin lyöminen seinään, viiltely tms.
- päihteidenkäyttönä.
Ahdistusta kokeneet henkilöt kertovat videolla (2:29), minkälaisia tuntemuksia ja ajatuksia ahdistus saattaa laukaista heissä.
Mikä auttaa ahdistukseen?
Ahdistusoireiden hallintaa voi opetella itsekseen tai mielenterveyden ammattilaisen kanssa. Se onnistuu tunnistamalla ahdistavia ajatuksia ja harjoittelemalla ahdistusta lievittäviä keinoja.
Ahdistuksesta ei ole tarkoitus päästä kokonaan eroon. Niin kutsutun sisäisen hälytysjärjestelmän säätelytaitoa voi kuitenkin harjoitella. On tärkeää ymmärtää, että tunteet ja tilanteet voivat aiheuttaa ikään kuin vääriä hälytyksiä sisäisessä hälytysjärjestelmässä. Sen vuoksi ahdistuksentunne voi herätä tilanteissa, jotka eivät oikeasti ole vaarallisia. Taitoa säädellä tunteita tarvitaan läpi elämän. Sitä ei välttämättä opi ilman harjoittelua. Toinen ihminen voi auttaa ymmärtämään omaa oloa ja käsittelemään ahdistusta.
Voimakkaimmillaan ahdistuneisuus voi tuntua jopa kauhunomaiselta ja lamaannuttavalta pelolta. Tällaisen ahdistuksen kokemuksen ymmärtäminen on tärkeää, jotta ahdistunutta voidaan auttaa ja tukea.
Tärkeää on, ettei voimakasta tunnetta väheksytä tai mitätöidä vaan se otetaan tosissaan.
Vinkit opiskelijan tukemiseen
Katso myös
Katso video
Voit hyödyntää oppilaiden kanssa työskentelyssä seuraavia videoita:
Milloin ja mistä apua?
Ammattilaisen apu
Ammattilaisen apu on tarpeen etenkin silloin, jos omat voimavarat, omahoidolliset ohjeet ja läheisten tuki ei riitä. Ammattilainen kuuntelee ja tukee. Yleensä pyritään myös löytämään yhdessä uusia näkökulmia ja keinoja hankalan tilanteen käsittelyyn.
Apua voi hakea esimerkiksi
- opiskeluhuollosta (terveydenhoitaja, kuraattori ja psykologi)
- hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluista (esim. terveyskeskus)
- opinto-ohjaajalta
- erityisopettajalta
Miten Mielenterveystalo.fi voi auttaa?
Oirekyselyt
Oirekyselyn avulla voit arvioida oireidesi vakavuutta. Saat tuloksista myös vinkkejä siitä, mitä sinun kannattaisi seuraavaksi tehdä.
Omahoito-ohjelmat
Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa hyvinvointiasi silloin, kun sinulla on huoli mielenterveydestäsi tai lieviä oireita. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia.
Nettiterapiat
Pääosin +16-vuotiaille. Tarvitset lähetteen ja pankkitunnukset.
Nettiterapia pohjautuu itsenäiseen työskentelyyn verkossa. Oireisiisi erikoistunut nettiterapeutti antaa palautetta harjoituksistasi ja vastaa niiden aikana heränneisiin kysymyksiin. Tarvitset nettiterapiaan lääkärin lähetteen.
