Skip to main content

Kriisin vaiheet ja kriisistä toipuminen

Jokainen kokee kriisitilanteet omalla tavallaan. Kriisissä voi kuitenkin nähdä tiettyjä vaiheita. 

Shokkivaihe 

Shokkivaihe alkaa heti tapahtuman jälkeen. Se kestää korkeintaan muutamia vuorokausia.  

Ihminen ei vielä käsitä tapahtunutta. Tyypillisesti hän on tässä vaiheessa poikkeuksellisen tyyni, vaikka onkin kokenut järkyttävän tapahtuman. 

Joskus shokkivaiheessa saattaa ilmetä voimakasta paniikkia. Toisaalta jotkut saattavat lamaantua täysin. 

Vaiheen tarkoituksena on suojella ihmismieltä tiedolta, jota se ei pysty vielä ottamaan vastaan. 

Reaktiovaihe 

Reaktiovaihe kestää yleensä muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen.  

Reaktiovaiheessa ihminen alkaa vähitellen tulla tietoiseksi siitä, mitä on tapahtunut ja mitä se merkitsee. 

Ihminen voi kokea voimakkaita tunnereaktioita, kuten syyllisyyttä, vihaa tai itkuisuutta. Myös fyysiset reaktiot kuuluvat tähän vaiheeseen. Ne voivat olla esimerkiksi pahoinvointia, huimausta tai univaikeuksia. 

Reaktiovaiheessa ihminen haluaa yleensä puhua järkyttävästä kokemuksestaan muiden kanssa. 

Käsittelyvaihe 

Käsittelyvaihe kestää muutamasta kuukaudesta noin vuoteen.  

Varsinainen surutyö alkaa käsittelyvaiheessa. Ihminen alkaa pikkuhiljaa hyväksyä sen, mitä on tapahtunut. 

Vaiheen aikana voi olla esimerkiksi muisti- ja keskittymisvaikeuksia tai ihmissuhteista vetäytymistä. 

Uudelleen suuntautumisen vaihe 

Uudelleen suuntautumisen vaiheessa kriisi alkaa pikkuhiljaa muodostua osaksi omaa elämäntarinaa.  

Elämänilo palaa hiljalleen. Ihminen voi saada jopa lisää voimavaroja. 

Kriisistä toipuminen 

Eri ihmisillä on erilaiset valmiudet sietää vaikeita elämäntilanteita. Toinen saattaa selvitä suhteellisen nopeasti omillaan, toinen taas tarvita enemmän aikaa ja tukea. 

Koetun kriisin luonteen lisäksi toipumiseen vaikuttaa esimerkiksi muu elämäntilanne. Jos elämäntilanne on entuudestaan raskas, on kriisistä selviytyminen hankalampaa. 

Myös vanhat käsittelemättömät kriisit saattavat nousta pintaan äkillisen kriisin aikana. Uusi kriisi antaa mahdollisuuden työstää näitä vanhoja käsittelemättömiä tunteita. 

Mitä voin itse tehdä? 

Omahoito-ohjelma itsenäiseen työskentelyyn  

Apua kriisitilanteen käsittelyyn saa myös Mielenterveystalon omahoito-ohjelmista, joita voi käydä läpi joko yksin tai yhdessä läheisen tai ammattilaisen kanssa. Nuorten kriisien omahoito-ohjelmasta saat erityisesti nuorille sopivaa apua elämän pieniin ja suurempiinkin kriisitilanteisiin. 

Voit käyttää omahoito-ohjelmaa  

  • itsenäisesti  
  • odotellessasi muuta hoitoa  
  • muun hoidon tukena  
  • muun hoidon jo loputtua  

Kerro olostasi  

Moni kertoo olonsa helpottuneen, kun on kertonut oireistaan läheisilleen. Vaikka asian puheeksi ottaminen tuntuisikin vaikealta ja turhalta, kannattaa pahasta olosta puhua turvalliselle aikuiselle tai hyvälle ystävälle. Kun kertoo tilanteestaan, ei ole enää yksin vaikean tilanteen kanssa. Tällöin omat ajatukset ja tunteet usein myös selkiytyvät. 

Läheisesi ovat saattaneet myös huomata oireesi. Keskustelemalla voit saada yllättävänkin paljon tukea ja ymmärrystä toipumiseesi.  

Muut ihmiset tukena 

Jos läheisille puhuminen ei ole mahdollista, voit hakeutua juttelemaan vertaisten kanssa. Vertaistukea on saatavilla ryhmässä ja kahden kesken. Keskustella voi sekä kasvotusten että verkossa. On olemassa myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten ohjaamaa vertaistoimintaa.  

Pidä huoli itsestäsi 

Arjen sujuvuudella on vahva yhteys mielen hyvinvointiin. 

Kun koet voivasi hyvin, sujuu arki ilman suuria ponnisteluita. Toisaalta mielekkäät arjen rutiinit ja säännöllinen vuorokausirytmi edistävät terveyttä. 

Voit vaikuttaa omaan hyvinvointiisi hyvin yksinkertaisilla, päivittäisillä asioilla. Liikunta, mielihyvä ja uni ovat arjen peruspalikoita. Toisen ihmisen läsnäolo ja sosiaaliset kontaktit ovat tärkeitä. Päivittäisen ravinnon laadulla on myös suuri merkitys mielialaan. 

Lisävinkkejä siitä, mitä voi itse tehdä löytyy täältä: 

Mitä voin tehdä, jos olo tuntuu sietämättömältä? 

Alla kuvattuja harjoituksia voit käyttää tilanteissa, joissa sinusta tuntuu vaikealta kestää tunteitasi ja olojasi.  

Nämä kriisitaidot toimivat tarvittaessa ensiapuna. Ne auttavat sinua pääsemään pahimman tunnetilan yli. 

Usein toiminta, joka muuttaa voimakkaasti oloa kehossa, vähentää ahdinkoa. Tällaista toimintaa on esimerkiksi kehon lämpötilan kokemukseen vaikuttaminen rankalla liikunnalla tai suihkulla.  

Sietämättömän tunnetilan aikana kyky ajatella heikkenee. Silloin tunnetilaan voi olla helpompi vaikuttaa kehon kautta.

Kehollisten harjoitusten kautta voit rauhoittaa itseäsi, kun olet ahdistunut. Ne voivat myös auttaa sinua aktivoimaan oloasi, kun olet lamaantunut.

Tämän sivun videot on tuotettu Helsingin kaupungin Digimieli-hankkeessa.

Muista

Kriisitaitoharjoitusten tavoitteena on selvitä vaikeimpien tunnetilojen yli. Harjoituksia voi käyttää, kun koet olosi sietämättömäksi. Kun olosi on helpottanut voit tehdä jotain rauhoittavaa ja rentouttavaa.

Lisää harjoituksia ja tietoa kriisistä saat näiltä sivuilta:

Mikä on traumaattinen kriisi?  

Tietoa kriisistä ja traumasta

Altista itsesi kylmälle

Kylmä lämpötila vaikuttaa hermoston toimintaan. Se saa sydämensykkeen hidastumaan ja rauhoittaa ahdistunutta oloa.

Kokeile jotakin seuraavista keinoista.

  • Upota kätesi tai kasvosi hetkeksi kylmään veteen.
  • Pidä käsissäsi jääpaloja.
  • Mene kylmään suihkuun tai laita pakastepussi hetkeksi kasvoillesi tai niskaasi.

Jos pidätät hengitystäsi 30 sekuntia kylmäaltistuksen aikana, kasvavat harjoituksen fysiologiset vaikutukset. Tällöin harjoituksen teho voimistuu.

Lisää tietoa kylmäaltistuksesta saat seuraavalta videolta (2:02).

Pumppaa pohkeitasi

  • Nouse varpaillesi niin korkealle kuin pääset. Laskeudu sitten alas siten, että kantapäät eivät osu lattiaan.
  • Toista tätä pumppaavalla liikkeellä erilaisilla rytmeillä.
  • Jatka niin kauan kuin jaksat.

Tarkemmat ohjeet näet oheisesta videosta (1:58).

Milloin ja mistä apua?

Mikäli kriisin aiheuttama kuormitus tuntuu niin voimakkaalta, että voimavarasi eivät riitä sen käsittelemiseen, älä epäröi hakea apua! 

Ammattilaisen apu 

Ammattilaisen apu on tarpeen etenkin silloin, jos omat voimavarat, omahoidolliset ohjeet ja läheisten tuki ei riitä. Ammattilainen kuuntelee ja tukee. Yleensä pyritään myös löytämään yhdessä uusia näkökulmia ja keinoja hankalan tilanteen käsittelyyn. 

Apua voi hakea esimerkiksi 

  • terveysasemalta
  • koulu- tai opiskeluterveydenhuollosta
  • työterveyshuollosta
  • nuorisoasemalta 

Milloin ja mistä apua mielenterveyden ongelmiin?

Miten Mielenterveystalo.fi voi auttaa?

Oirekyselyt

Oirekyselyn avulla voit arvioida oireidesi vakavuutta. Saat tuloksista myös vinkkejä siitä, mitä sinun kannattaisi seuraavaksi tehdä.

Omahoito-ohjelmat

Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa hyvinvointiasi silloin, kun sinulla on huoli mielenterveydestäsi tai lieviä oireita. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia. 

Nettiterapiat

Nettiterapia pohjautuu itsenäiseen työskentelyyn verkossa. Oireisiisi erikoistunut nettiterapeutti antaa palautetta harjoituksistasi ja vastaa niiden aikana heränneisiin kysymyksiin. Tarvitset nettiterapiaan lääkärin lähetteen.

Sinua saattaa kiinnostaa myös