Olenko masentunut?

​Masennus on yksi yleisimmistä mielenterveyden häiriöistä. Masennuksen varhainen tunnistaminen ja hoidon aloittaminen on tärkeää, sillä pitkittyneenä masennus vähentää toimintakykyä ja elämänlaatua ja siitä toipuminen on vaikeampaa.

Elämäntilanteeseen liittyvä mielipaha tai suru ovat eri asioita kuin masennus, mutta ne voivat pitkittyessään johtaa masennukseen. Yksittäinen oire ei vielä tarkoita masennusta. Masennuksella tarkoitetaan sairautta, jossa erilaisia oireita esiintyy yhtäjaksoisesti pidemmän aikaa.

Masennuksen oireet voivat joskus liittyä johonkin muuhun sairauteen kuten kilpirauhasen vajaatoimintaan, päihteiden liikakäyttöön tai vanhuksilla alkavaan dementiaan.

Jos olosi muuttuu niin että huolestut siitä, ota yhteyttä lääkäriin. Ammattilaisen tulee arvioida tilanne ja sulkea pois muut sairaudet. Masennuksen alkamista voi olla joskus vaikea havaita itse. Myös läheisten huomioita kannattaa kuunnella.

Arvioi nyt oireidesi vakavuutta vastaamalla masennuskyselyyn.

Katso masennuksesta ja sen hoidettavuudesta video "Minulla oli musta koira, sen nimi oli masennus" (WHO, käännös Suomen Mielenterveysseura).

Missä vaiheessa voidaan puhua masennuksesta?

Vinkkejä, jos huomaa itsessään masennuksen oireita.

Entä jos en enää jaksa?

Masennus jaotellaan oireiden keston ja vaikeusasteen mukaan lievään, keskivaikeaan ja vaikeaan masennukseen. Omahoidolliset ohjeet ovat ensisijaisen tärkeitä etenkin masennuksen varhaisvaiheessa, mutta ne ovat hyödyllisiä kuntoutumisessa myöhemminkin. Vakavaan masennukseen tarvitaan lisäksi aina myös ammattiapua.

Masennuksen Käypä hoito suosittaa masennuksen hoitoon lääkehoidon ja psykoterapian yhdistelmää. Käypä hoito –suosituksen mukaan masennuksen hoitoon suositellaan  nettiterapiaa. Nettiterapia soveltuu lievään ja keskivaikeaan masennukseen. Sitä on saatavissa valtakunnallisesti lääkärin lähetteellä.

Lue lisää:

• Masennuksen Käypä hoito

• Nettiterapia

Masennus altistaa usein päihteiden käytölle,mutta toisaalta päihteidenkäyttö itsessään huonontaa mielialaa ja ylläpitää masennusta. Liiallinen alkoholinkäyttö tuottaa samanlaisia psyykkisiä ongelmia kuin masennus. Monien voi olla vaikea yhdistää omia lisääntyneitä alakulon, ahdistuksen ja ärtyneisyyden tunteita päihteiden käyttöönsä. Runsas alkoholin käyttö toimii myös masennusta laukaisevana tekijänä.

Alkoholin haittavaikutuksia

Alkoholin haittavaikutukset alkavat näkyä selvästi kun alkoholin käyttö lisääntyy.

• Alkoholin riskikäyttö (Miten juot?)

Masennusta on hankala hoitaa, mikäli alkoholin käyttö on runsasta. Jos alkoholinkäyttö on muodostunut liialliseksi, siihen kannattaa hankkia apua. Käy arvioimassa omaa alkoholinkäyttöäsi oheisesta linkistä ja pohdi samalla, onko sillä osuutta tilanteessasi ja oirehdinnassasi.

Lisätietoa ja oma-apuohjelma alkoholin liikakäyttöön löytyy Mielenterveystalon Juomisen hallinnan oppaasta. Alkoholin liikakäyttöön on saatavissa myös nettiterapiaa.

• Juomisen hallinnan opas
• Alkoholin liikakäytön nettiterapia
• TESTAA: Alkoholinkäyttösi (AUDIT)

Masennus kehittyy asteittain. Ensimmäiset merkit voi havaita siitä, että oma arjen- ja elämänhallinnan tunne alkaa heiketä. Arjenhallinnan tunteen pettäminen näkyy ensimmäisenä kotielämässä. Tiskit jäävät laittamatta, koti siivoamatta, eikä sotkuisuudesta jaksa välittää.

Masennuksen alussa työ- ja toimintakyky kodin ulkopuolella voi näyttäytyä pitkäänkin hyvänä, vaikka masennuksen merkkejä on selvästi havaittavissa. On hyvä hakea apua ja puuttua asioihin jo varhaisvaiheessa ennen kuin masennus etenee liian pitkälle.

Masennus on salakavala sairaus, joka hiipii elämään pikkuhiljaa. Masennuksen syntyyn vaikuttavat sekä perinnöllinen alttius että erilaiset laukaisevat stressitekijät. On hyvä huomata, että myös positiiviset elämäntilannemuutokset voivat tuottaa kuormitusta ja stressiä.

Mieti nyt hetki, mitkä erilaiset asiat ovat vaikuttaneet sinun elämässäsi sairauden puhkeamiseen, ja kirjaa ne ylös.

Tuleeko masennus yhtäkkiä?

​Masennus muodostaa noidankehän, jossa ajatukset, tunteet ja toiminta vaikuttavat toinen toisiinsa. Ajatus ”olen huono” vaikuttaa siihen, mitä tuntee. Tunteet taas yllyttävät tekemään jotain, ja teot vaikuttavat ajatuksiin ja tunteisiin.

Esimerkiksi huonommuuden tunne ja alakulo yllyttävät herkästi välttelemään tilanteita ja jäämään kotiin. Kun toimii tunteen yllyttämällä tavalla, se taas vaikuttaa ajatuksiin. Kotiin jääminen todennäköisesti lisää huonommuuden ajatuksia, kun uudet korvaavat kokemukset jäävät syntymättä.

 

Tunnetta, kuten alakuloisuutta, on usein vaikea lähteä muuttamaan suoraan. Sen takia tunteisiin pyritään vaikuttamaan joko haastamalla omia ajatuksia tai muuttamalla käyttäytymistä. Saat myöhemmin välineitä käyttäytymisen aktivoimiseen ja ajatusten haastamiseen.

Tunteiden ja ajatusten tunnistaminen on tärkeää noidan kehän katkaisemiseksi.