Omahoito-ohjelma
5. Huoliajatusten tunnistaminen
Ajatukset ja tulkinnat syntyvät silmänräpäyksessä. Ne tuntuvat usein niin itsestäänselviltä, että niitä voi olla vaikea havaita ja tunnistaa. Lapsi ei siis välttämättä itsekään tiedä, mistä hän on oikeastaan huolissaan.
Voi myös olla, että pelon kertominen tuntuu nololta. Huoli voi myös tuntua niin isolta, ettei sitä halua sanoa. Joskus ajattelu tapahtuu ennemminkin mielikuvina kuin sanoina.
Mistä oikeastaan on kyse?
Erilaisista peloista kärsivien lasten oireet ja ongelmat voivat näyttäytyä ulospäin hyvin samanlaisina. On tärkeää yhdessä lapsen kanssa tutkia, mistä pelossa on pohjimmiltaan kyse.
Seuraavista esimerkeistä näet, miten samanlaiselta näyttäville peloille voi olla monta eri syytä.
Muista
Vanhemman hienotunteisuus, pelisilmä ja kyky säädellä omia tunteitaan ovat keskeisiä. Jos esimerkiksi äänensävysi antaa ymmärtää pelkäämisen olevan naurettavaa, se ei lisää lapsesi halua kertoa huolestaan.
- Älä ajaudu turhautuneeseen tenttaamiseen tai oleta tietäväsi, mitä lapsesi pelkää.
- Pyri säilyttämään utelias ja avoin suhtautuminen lapsesi ajatuksia kohtaan, vaikka pelon perimmäistä kohdetta ei saataisikaan heti selville.
Harjoitus: Huoliajatusten tunnistaminen
Tavoite
Opitte tunnistamaan erilaisia huoliajatuksia, joita lapsella on. Selvitätte, mitä lapsi ajattelee, tuntee ja tekee ahdistavissa tilanteissa.
Ohje
Etsikää yhdessä lapsen huoliajatuksia.
Kirjatkaa ylös, mitä lapsi ajattelee, mitä hän tuntee ja miten hän toimii ahdistavissa tilanteissa. Voitte halutessanne kirjata ne ylös pdf:stä löytyvään taulukkoon.
Kun valitsette tarkasteltavia tilanteita, voitte halutessanne käyttää apunanne ahdistavien tilanteiden kartoituksen harjoitusta.
Osoita kiinnostusta ja pyri ymmärtämään lapsesi kokemusta.
Voitte etsiä huoliajatuksia seuraavien kysymysten avulla:
- Miksi olet huolissasi?
- Mikä sinua pelottaa?
- Mitä (pahaa) uskot tapahtuvan?
- Mikä tässä tilanteessa saa sinut huolestumaan?
Jos avoimet kysymykset eivät tuota tulosta, voit auttaa lastasi antamalla esimerkkejä, kuten
- Jos pitäisin esitelmän, minua voisi pelottaa, että muut nauraisivat minulle. Huolestuttaako tämä sinua?
- Mitä luulet, mahtaakohan huolesi liittyä muihin oppilaisiin? Vai opettajaan? Vai koulussa syömiseen? Johonkin tiettyyn oppiaineeseen?
Jos lapsi ei heti osaa kertoa, mikä häntä pelottaa, kannattaa ottaa tavaksi kysyä kiinnostuneesti näitä kysymyksiä niissä tilanteissa, joissa huolestuneisuutta esiintyy.
Esimerkki
Tilanne: Lapsen pitäisi nukkua yksin.
Lapsen huoliajatus: Saan yöllä sydänkohtauksen. Kukaan ei huomaa sitä tai tule auttamaan. Kuolen.
Tunteiden voimakkuus (1–10): Ahdistus 9, Pelko 9, Pakokauhu 9
Mitä lapsi tekee?: Pyytää minua olemaan vieressään. Siirtää patjansa sänkyni viereen.
Osoita, että ymmärrät
Kun huoliajatus on tunnistettu, on tärkeää ilmaista, että ymmärrät lasta. Ymmärtäminen ei tarkoita sitä, että olisit välttämättä samaa mieltä.
- "Ei ihme, että sinua pelottaa pitää esitelmä, kun uskot, että kaikki pitävät sinua typeränä."
- "On ymmärrettävää, että et halua lähteä yksin kauppaan, kun ajattelet, että eksyt matkalla ja joudut kidnapatuksi."
On hyvä tarkistaa lapselta, ymmärsitkö hänen huolensa oikein.