Siirry pääsisältöön

Omahoito-ohjelma

2. TYÖKALUJA

Tässä osiossa opit erilaisia keinoja, joilla voit auttaa lastasi tulemaan ahdistuksen kanssa toimeen. Voit auttaa lasta tekemään asioita ahdistuksentunteesta huolimatta.

Lapsi tarvitsee apua ja ohjausta 

Tässä ohjelmassa opittavien taitojen harjoittelua voidaan verrata pyörällä ajamisen opettelemiseen.  

Pyörällä ajamisen harjoittelussa olennaista on edetä lapsen ehdoilla. Se, kuinka paljon ja kuinka pitkään apupyöriä ja apukahvaa täytyy käyttää, on jokaiselle lapselle yksilöllistä. Muistathan, että ajamisen oppiminen voi olla joillekin lapsille pelottavaa ja vaatia suuria ponnistuksia.  

Vanhempien tehtävänä on luoda harjoittelun ilmapiiristä turvallinen, myönteinen ja kannustava. On myös hyvä muistaa, ettei lasta pysty varjelemaan jokaiselta kaatumiselta. Jos harjoittelu on sopivan tasoista, vie jokainen yritys uutta taitoa eteenpäin.  

Kun pyöräily sujuu jo hienosti ilman apupyöriä tai kaatumisen pelkoa, voi lapsi vielä tarvita sitä, että aikuinen muistuttaa jarruttamisesta ja liikennesäännöistä. Samaan tapaan myös ahdistuksen kesyttämistä opetteleva lapsi tarvitsee rohkaisevaa aikuista. 

Valitkaa tavoite 

Lapsen ahdistuneisuus voi kohdistua vain johonkin tiettyyn asiaan, kuten lentämiseen tai puhelimella soittamiseen. Kuitenkin tavallisempaa on, että pelon kohteita on useita. 

On hyödyllistä päättää, minkä huolen kesyttämisestä lähdetään ensimmäisenä liikkeelle. Kaikkea ei kannata yrittää muuttaa kerralla. Jo yhden pelon selättäminen opettaa taitoja, joista on hyötyä muihinkin huoliin. 

Kokemuksen kautta teillä molemmilla vahvistuu tunne omasta pystyvyydestänne. 

Harjoitukset ovat tärkein osa omahoito-ohjelmaa

Harjoitukset ovat ohjelman ydin. Niiden kautta pääsette kartoittamaan ja miettimään ratkaisuja tilanteeseenne. 

Harjoitukset on jaettu kolmeen osa-alueeseen. On hyvä lähteä liikkeelle 1. Tunnemittari -harjoituksesta ja edetä sitten niihin harjoituksiin, jotka sopivat teidän tilanteeseenne. Tutustu kaikkiin harjoituksiin ja pohdi, mitkä harjoitukset voisivat olla juuri teille hyödyllisiä. 

Eväitä jatkoon -osiosta löydät harjoituksia, joissa tutustut ahdistuneen lapsen vanhemmuuden erityiskysymyksiin.

Miten harjoituksia tehdään? 

Jotkut harjoitukset voivat tuntua haastavammilta ja viedä enemmän aikaa kuin toiset. Joitakin harjoituksia on tärkeä toistaa riittävän monta kertaa, jolloin tekemistänne muutoksista tulee kestävämpiä. 

Harjoitukset, jotka koette erityisen hyviksi, kannattaa ottaa muistiin ja palata niihin pitkäjänteisesti. 

Seuraavalla videolla (1:34) saat vinkkejä omahoito-ohjelman harjoitusten tekemiseen. Samalla kuulet, miksi harjoitteluun kannattaa sitoutua.

Anna aikaa muutokselle 

Motivaatio asioiden muuttamiseen vaihtelee. Myös voimia muutoksen toteuttamiseen voi välillä olla enemmän, joskus taas vähemmän.  

Pelkojen kohtaamisessa etenette omaan tahtiinne ja välillä hyvinkin pienin askelin. Tavoitteena ei ole päästä eroon kaikesta ahdistuksesta vaan helpottaa vaikeimpia ja arkea eniten haittaavia tilanteita. 

Tehkää harjoituksia sen mukaan, mitkä niistä tuntuvat teille tarpeellisilta. Muista kuunnella omia ja lapsesi voimavaroja. 

Lapsen motivointi 

Saattaa olla, että lapsi ei ole itse motivoitunut työskentelemään ahdistuneisuutensa helpottamiseksi. 

Jotta lapsi uskaltautuu harjoittelemaan uusia tunnetaitoja ja ottamaan tukea vastaan, vaaditaan vanhemmalta paljon hienotunteisuutta, myötätuntoa ja pelisilmää. 

Yhteistyötänne edesauttaa, jos lapsesi kokee, että otat hänen huolensa tosissaan. On haastavaa samanaikaisesti sekä ymmärtää lapsen ahdistusta että tukea ja motivoida häntä muutokseen. 

Motivaatiota voi herätellä ja ylläpitää tutkimalla, mistä kaikesta jää paitsi ahdistuksen takia. Voitte myös pohtia, mikä kaikki pelottaa tai huolettaa muutoksessa tai harjoittelussa.  

Muista

Lasta ei auta, jos

  • hänet pakotetaan altistumaan ahdistukselle  
  • hänelle tarjotaan valmiita ratkaisuja 
  • asioita tehdään hänen puolestaan 
  • hänelle uskotellaan, ettei pelättävää ole