Omahoito-ohjelma

Mistä tunnistaa syömishäiriön uusiutumisen? 

Syömishäiriön uusiutumisen kriteerit ovat jokseenkin samat kuin diagnoosin. Syömishäiriön uusiutuminen saa alkunsa paljon ennen kuin viralliset kriteerit täyttyvät.  

Varoitusmerkkejä syömishäiriön uusiutumisesta voi huomata jo ennen kuin tilanne on pitkällä. Mitä aiemmin merkit tunnistetaan ja tunnustetaan, sitä nopeammin asiaan voidaan puuttua ja tilanteen paheneminen estää. 

Läheisillä on usein tärkeä rooli varhaisessa tunnistamisessa ja puuttumisessa. 

Kieltäminen 

Syömishäiriön uusiutumisen tunnistamista estää sekä läheisellä että toipuneella kieltäminen. Läheinen voi toivoa, etteivät huomatut vaaranmerkit pitäisi paikkaansa tai että tilanne menisi itsestään ohi.  

Toipunut taas voi vähätellä toimintaansa: ”Kerta ei haittaa. Huomenna palaan taas ruotuun! Minä hallitsen tilanteen.”  

Hän voi kokea häpeää tai syyllisyyttä siitä, että on haksahtanut samaan ansaan. Tämä vaikeuttaa tilanteen tunnustamista ja avun pyytämistä. 

Lievä uusiutuminen 

Yleensä syömishäiriöajatukset lisääntyvät hetkellisesti jonkin laukaisevan tekijän vaikutuksesta. Käytöksessä voi olla ajoittain merkkejä kompensoinnista. Tällaisia merkkejä voivat olla turvaruokien suosiminen sekä aterioiden jättäminen väliin esimerkiksi kiireeseen vedoten. Henkilö voi pyrkiä vetäytymään sosiaalisista ruokailuista ja ajanvietosta. 

Tilanteen jatkuessa joustavuus vähenee.  

Kohtalainen uusiutuminen 

Syömishäiriöajatukset alkavat olla vallalla suuren osa aikaa. Henkilö käyttäytyy enenevästi niiden mukaisesti.  

Aiemmat syömishäiriökäyttäytymisen muodot palaavat ja ovat jo selvästi havaittavissa. Fyysisessä kunnossa alkaa tapahtua heikkenemistä. Paino laskee ja väsymys, keskittymiskyvyttömyys ja palelu lisääntyvät. Mieliala laskee ja tunnepuuskat lisääntyvät. 

Täysimittainen uusiutuminen 

Henkilö on täysin syömishäiriön vietävissä. Kehonkuvan häiriö, sairaudentunnottomuus ja syömishäiriörutiinit palaavat. Syömishäiriöpuhe lisääntyy, ja henkilö vetäytyy pois sosiaalisista suhteista. Yritykset salata tilanne loppuvat.  

Puuttumisyrityksiin kohdistuva vastustus lisääntyy. Fyysisessä kunnossa näkyy selvät muutokset. Näitä ovat esimerkiksi laihtuminen tai huomattava painon vaihtelu, kuukautisten puuttuminen, matala verenpaine ja syke sekä aliravitsemuksen merkit verikokeissa. 

Syömishäiriön uusiutumisen puheeksi ottaminen 

Puuttuminen on aiheellista heti, kun tilanne havaitaan. Kannattaa muistaa samanlainen asenne kuin aiemminkin: Syömishäiriötä sairastavaa ei pidä syyllistää tai arvostella tapahtuneesta.  

Varaudu vastustukseen tai kieltämiseen. Toisaalta puuttumisesi voi olla sairastuneelle myös helpotus. 

Alaikäisen tai kotona asuvan nuoren aikuisen kanssa syömishäiriön uusiutumiseen voidaan puuttua samalla tavoin kuin ensimmäisellä kerralla. Valvontaa lisätään, ja vastuuta siirretään vanhemmille. Itsenäisen aikuisen kanssa puuttumiselle täytyy saada tämän hyväksyntä. 

Kerro huomiosi 

Asian voi ottaa puheeksi kertomalla omista huomioista kiihkottomasti ja rauhallisesti. Voit sanoa esimerkiksi näin: ”Olen parin viime viikon aikana huomannut, että syöt illalla vähemmän. Minusta olet ollut myös jotenkin vaisumpi. Se huolestuttaa minua.”  

Anna tilaa 

Tämän jälkeen voi antaa sairastuneelle tilaa kertoa asiasta itse: ”Mitä itse ajattelet asiasta? Miten sinä näet tilanteen?” Mahdolliseen tunnepitoiseen reaktioon ei kannata mennä mukaan, vaikka omatkin huolen- tai pelontunteet aktivoituisivat.  

Huomaa ja nimeä tunteet 

Huomioi ja nimeä tunne: ”Vaikuttaa siltä, että sinäkin olet huolestunut/peloissasi/harmissasi asiasta. Voisitko kertoa minulle enemmän? Auttaisiko, jos puhuisit siitä minulle?”  

Jos sairastunut ilmaisee ajatuksiaan ja huolenaiheitaan, niitä ei pidä ohittaa. Sen sijaan on hyödyllistä tunnustaa tunne: ”Ymmärrän, että olet ymmälläsi/peloissasi/turhautunut/vihainen, kun samat ajatukset palaavat takaisin / sinun tekee mieli palata... Minäkin olisin.”  

Kiitä 

Sairastunutta on syytä myös kiittää siitä, että hän kertoi ajatuksistaan: ”Olen ylpeä sinusta, kun uskalsit kertoa tämän minulle. Se ei varmaankaan ollut helppoa.” 

Ongelmanratkaisu 

Tämän jälkeen nuoren tai aikuisen kanssa voi edetä ongelmanratkaisuun: ”Mitä olet ajatellut tehdä asialle?”, ”Millä tavalla voisimme lähteä korjaamaan tilannetta?”, ”Miten minä voisin auttaa?”