Siirry pääsisältöön

Omahoito-ohjelma

3. Kehon ja mielen toipuminen

Parasta, mitä voit toipumisen alkuvaiheessa tehdä, on nukkuminen. Nuku niin paljon kuin nukuttaa, mutta koeta silti säilyttää jonkinlainen vuorokausirytmi.

Kun nukkumisen tarve alkaa vähentyä, voit asteittain siirtyä myös aktiivisiin palautumisen keinoihin, joihin kuuluu muun muassa rauhallinen liikunta.

En pysty nukkumaan!

Monet uupuneet ovat kuitenkin niin ylikierroksilla, ettei nukkuminen onnistu. Nukahtaminen voi olla vaikeaa, uni katkonaista ja unet jäädä liian lyhyiksi.

Jos epäilet kärsiväsi esimerkiksi uniapneasta, pyydä, että asia tutkitaan. Voit kuitenkin tukea untasi myös unettomuuden omahoidossa kuvatuilla menetelmillä.

Mikä vireystila on?

Ihmisen vireystila vaihtelee alhaisesta hyvinkin korkeaan vireyteen. Tavallisessa arjessa elämä sujuu parhaiten vireystilan keskialueella. Tämä on vireystila, jossa pystyy yhtä aikaa sekä ajattelemaan että tuntemaan. Olo on energinen, ja tekeminen sujuu mutkattomasti.

Kun stressitaso nousee, elimistöltä vaaditaan yhä enemmän stressin säätelyä. Alivireyden tilassa säätelykeinoja ei ole tarpeeksi käytössä. Ylivireyden tilassa ne eivät enää toimi.

Alivireys =  Ajatuksettomuus, tylsyys, heikko sitoutuminen

Optimaalinen taso Korkea motivaatio ja energia

Ylivireys Ahdistus, tunnevaltaisuus, ristiriidat

Uupumuksen vaikutukset vireystilaan

Uupunut on kuitenkin todennäköisesti jo kauan piiskannut itseään puoliväkisin tilaan, joka muistuttaa vireyden keskialuetta. Se on kuitenkin tarkoittanut kehon kannalta yhtäaikaista väsymystä ja ylikierroksilla olemista.

Jos tämä jatkuu pitkään, automaattinen vireyden säätely häiriintyy ja oma tuntuma vireystilan vaihteluihin hämärtyy.

Harjoitus: Opi tunnistamaan vireystilastasi kertovat merkit

Miksi?

Kun uupumus on tosiasia, ei keho enää toimi samalla tavalla kuin ennen uupumusta, ja sen viestien ymmärtäminen voi olla vaikeaa. Näin ollen täytyy opetella tunnistamaan vireystilan vaihtelut ja toimimaan niiden mukaisesti. Harjoittelemalla kehität tätä taitoa.

Tässä harjoituksessa opit tunnistamaan alivireen ja ylivireen merkit. Ymmärrät, miten ne näkyvät kehossasi.

Miten?

Lue oheinen teksti, ja pohdi, päteekö joku siinä omaan tilanteeseesi.

Miten alivire sekä ylivire näkyvät kehossa?

Hyvän vireen ja stressihormonien voimalla toimivan ylivireen välinen ero voi olla hiuksenhieno, mutta se on silti täysin tunnistettava.

Ylivire

Ylivireen puolelle siirtymistä voit verrata siihen, kun autolla ajaessasi tulet jyrkkään ylämäkeen. Tällöin sinun on lisättävä kierroksia ja vaihdettava pienemmälle vaihteelle. Tekemiseen tulee suorittamisen maku, ja karsit mielestäsi kaiken rönsyilyn, jotta ylipäätään selviäisit urakastasi.

Keho

Kehossasi alkavat tuntua stressin merkit. Lämmönsäätely muuttuu. Sinulla voi olla yhtä aikaa vilu ja hiki. Olo voi olla putkinäköisyyteen asti kapeutunut ja hutera.

Mieliala ja tarkkaavaisuus

Ylikierrokset heijastuvat myös tunne-elämässä. Innostus muuttuu ahdistukseksi ja ärtymykseksi. Sietokyky on nollassa, ja toiset ihmiset tuntuvat olevan lähinnä tiellä. Oman toiminnan ohjaus heikkenee. Tarkkaavaisuus hakee kohdettaan, ja jos se ei löydä sitä, syntyy ahdistusta.

Pelot ja ahdistus

Välillä ahdistus ilmenee esimerkiksi sairaus- tai katastrofipelkoina. Joskus syntyy paniikkikohtauksia, joihin ei tunnu olevan mitään selkeää syytä.

Alivire

Kun väsyt vielä pahemmin, voit joutua alivireen puolelle. Silloin tulosta ei synny yrittämälläkään. Keho ei enää pysty tuottamaan lisää stressihormoneita, tai se ei pysty hyödyntämään niitä.

Aivot lyövät tyhjää, ja olo on jaksamaton, kiinnostumaton, saamaton ja tyhjä. Sinua nukuttaa. Tarkkaavaisuus heikkenee, jolloin vahinkojen ja onnettomuuksien riski kasvaa.