Omahoito-ohjelma

Jos uupumuksesta ei palaudu työpäivän jälkeen, viikonloppujen tai pahimmillaan lomienkaan aikana, voi kyse olla työuupumuksesta. Työnteosta, ja vähitellen myös muusta elämästä, häviää ilo ja tarmo.

Mistä työuupumus johtuu?

Työuupumus syntyy monien tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Uupunut on usein haastanut itseään ja työskennellyt voimiensa äärirajoilla.

Työn kuormittavuuden ja työolosuhteiden lisäksi myös elämäntilanteeseen liittyvät haasteet saattavat lisätä uupumuksen riskiä tai laukaista sen. Tällaisia haasteita voivat olla esimerkiksi läheisten sairastuminen, parisuhde- tai ihmissuhdeongelmat sekä taloudelliset vaikeudet.

Työuupumuksen ydinoireita ovat

• uupumusasteinen väsymys
• kyynistyminen eli työn merkityksellisyyden ja mielekkyyden väheneminen
• alentunut ammatillinen itsetunto, eli tunne siitä, että ei ole pätevä tai pysty suoriutumaan
• kognitiivisen toiminnan häiriöt, kuten muisti- ja keskittymisvaikeudet
• tunteiden hallinnan vaikeudet.

Onko työuupumus sairaus?

Työuupumuksen oireet voivat heikentää työ- ja toimintakykyä. Työuupumusta ei kuitenkaan ole määritelty varsinaiseksi sairaudeksi. Se nähdään lähinnä sopeutumista haittaavana oireena, joka voi pitkittyessään lisätä sairastumisen riskiä.

Vakava-asteisen työuupumuksen oireiden on todettu olevan samankaltaisia ja osin päällekkäisiä vaikean masennustilan kanssa. Pitkittyessään työuupumus voi johtaa masennukseen.

Vakava-asteisessa työuupumuksessa autonomisen hermoston tasapainotila on häiriintynyt. Toipuminen voi olla pitkäkestoinen ja hitaasti etenevä, vaikka olosuhteet paranisivat.

Ketkä kokevat työuupumusta?

Työuupumuksesta kärsii arviolta jopa joka kymmenes työntekijä. Kyselytutkimusten mukaan noin neljännes työntekijöistä kokee työuupumuksen oireita tai on vaarassa sairastua vakavampaan uupumukseen.

Tutkimuksissa työuupumus on ollut yleisempää korkeammin koulutetuilla ja työhönsä voimakkaasti sitoutuneilla työntekijöillä.

Mitä työpaikoilla voidaan tehdä?

Koska työuupumus on lähtökohtaisesti työperäistä, on esihenkilöillä, henkilöstöhallinnolla ja työterveyshuollolla keskeinen rooli sen ehkäisyssä ja hoidon tukemisessa. Esihenkilön, työpaikan ja työyhteisön tarjoama on työntekijälle oleellista.

Uupumusta ehkäisevät toimet lähtevät työn kuormitustekijöiden tunnistamisesta ja niihin vaikuttamisesta. Samalla on tärkeää tunnistaa ja vahvistaa työntekijän ja työyhteisön voimavaroja.

Työterveyshuolto on keskeinen kumppani uupumusoireiden selvittämisessä ja hoidon suunnittelussa. Työntekijän kannattaa hakeutua työterveyshuoltoon mahdollisimman varhain sekä tuen saamiseksi että mahdollisten fyysisten syiden poissulkemiseksi.

Työpaikoilla voidaan

• muokata työntekijän työnkuvaa ja kohtuullistaa kuormitusta
• seurata ja noudattaa työaikoja
• huolehtia riittävästä resursoinnista ja sijaisjärjestelyistä
• kouluttaa esihenkilöitä tunnistamaan uupumuksen merkit ja tarjoamaan tukea
• asettaa työlle realistisia ja saavutettavissa olevia tavoitteita
• ottaa huolet ajoissa puheeksi
• tarvittaessa selvittää tilannetta työterveysneuvottelussa työntekijän, esihenkilön, henkilöstöhallinnon edustajan ja työterveyshuollon kesken