Sosiaalisten tilanteiden pelko

Jännittäminen ja pelko ovat luonnollisia tuntemuksia sosiaalisissa tilanteissa. Niitä ei tarvitse hävetä. Sosiaalisten tilanteiden pelko on yksi yleisimmistä ahdistuneisuushäiriöistä. 

Apua kannattaa hakea, jos sosiaalinen jännittäminen on tilanteeseen nähden kohtuuttoman voimakasta ja se alkaa haitata arkielämää, esimerkiksi ihmissuhteita, opiskelua tai työntekoa. 

Milloin sosiaalisten tilanteiden pelkoa voi esiintyä? 

Sosiaalisten tilanteiden pelkoa voi esiintyä esimerkiksi  

• julkisen esiintymisen aikana 
• julkisessa vessassa 
• yhteisissä ruokailutilanteissa  
• vieraan ihmisen kanssa käydyissä puhelinkeskusteluissa 
• silloin, kun joutuu muiden arvostelun kohteeksi.

Tyypillisesti jännittämistä ei esiinny kaikkein läheisimpien ystävien ja sukulaisten seurassa eikä myöskään täysin ventovieraiden kanssa.  

Yleensä jännittävimpiä ovat siis sellaiset tilanteet, joissa on läsnä tuttuja ihmisiä, jotka eivät kuitenkaan ole erityisen läheisiä. 

Mitkä ovat sosiaalisten tilanteiden pelon oireita? 

Ihminen ajattelee tietoisesti tai tiedostamattaan, että hänen käytöksensä on jotenkin hävettävää muiden ihmisten silmissä.  

Hän saattaa myös pelätä, että ahdistuksen oireet, kuten käsien vapina, hikoilu tai punastuminen, näkyvät ulospäin.  

Ahdistus voi muuttua jopa paniikkituntemuksiksi. 

Oireet saattavat rajoittua vain tiettyihin tilanteisiin. Ihminen saattaa myös pelätä kaikkia sosiaalisia tilanteita. 

Miten sosiaalisten tilanteiden pelko syntyy? 

Varsinainen sosiaalisten tilanteiden pelko kehittyy useimmiten nuoruudessa, 11–16 vuoden iässä, mutta se voi alkaa myöhemmälläkin iällä.  

Pelon taustalla voi olla monia eri tekijöitä. 

Alttius varovaisuuteen ja sosiaalisiin pelkoihin on osittain perinnöllistä.  

Jos lapsi kasvaa ympäristössä, jossa sosiaalisia tilanteita varotaan, voi hän itsekin alkaa kokea tällaiset tilanteet uhkaaviksi. Myös ankara ja nolaava kasvuympäristö voi altistaa sosiaalisten tilanteiden pelon kehittymiselle.  

Monet muistavat lapsuudesta tilanteita, joissa ovat joutuneet muiden negatiivisen arvioinnin kohteeksi. Näissä tilanteissa on koettu kiusaantumista, nolostumista tai häpeää. Tällaiset kokemukset voivat ajan myötä muodostua uskomuksiksi, jotka nousevat esiin samankaltaisissa tilanteissa. 

Kiusaamisen kohteeksi joutuminen on voimakkaasti yhteydessä sosiaalisten tilanteiden pelon kehittymiseen. 

Omahoito ja hoito

Sosiaalisten tilanteiden pelkoa hoidetaan yleensä psykoterapialla. Myös lääkityksestä voi olla apua. 

Myös lapsilla ja nuorilla esiintyy sosiaalisten tilanteiden pelkoa, joka voi vaikuttaa koulunkäyntiin. Koulun aikuisten ja vanhempien kannattaakin miettiä yhdessä lapsen tai nuoren kanssa, miten ahdistavista tilanteista voitaisiin tehdä helpompia. 

Omahoito-ohjelma 

Työskentelyn oireiden vähentämiseksi voi aloittaa välittömästi Mielenterveystalon omahoito-ohjelman avulla. Nuorten ahdistuneiden omahoito-ohjelma sisältää myös sosiaalisen jännittämisen harjoituksia. Omahoito-ohjelma on käytettävissä täysin avoimesti ja maksutta. Omahoito-ohjelmaa voidaan käyttää myös osana muuta hoitoa.

Nettiterapia

Sosiaalisten tilanteiden pelkoon on saatavilla myös aikuisten nettiterapiaa ja nuorten nettiterapiaa. Niihin tarvitaan lääkärin lähete, ja ne pääsee aloittamaan viikon kuluessa lähetteen tekemisestä.

Omahoito-ohjelma ja nettiterapia perustuvat kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan.

Psykoterapia

Altistusmenetelmää sisältävä kognitiivinen käyttäytymisterapia on todettu tehokkaimmaksi psykoterapiamuodoksi.

Millaista hoito on? / Altistusharjoitukset auttavat 

Hoitomuodot sisältävät altistusharjoituksia. Altistusharjoitusten avulla potilas oppii sietämään ahdistuksentunnetta, jolloin ahdistus vähitellen lievittyy.

Mitä varhaisemmin hoito aloitetaan, sen helpompaa hoidon toteuttaminen on. Kuitenkin myös pitkään jatkuneiden tai vaikeiden oireiden kohdalla hoito on tehokasta.

Kerro olostasi  

Sosiaalisten tilanteiden pelosta voi puhua jollekulle luotettavalle ihmiselle. Pelko voi heikentyä, kun sen kohtaamista harjoittelee toisen ihmisen kanssa. Pelontunteesta kannattaa puhua, sillä jo pelkkä puhuminen voi helpottaa oloa. Kun kertoo tilanteestaan, ei ole enää yksin vaikean tilanteen kanssa. Tällöin omat ajatukset ja tunteet usein myös selkiytyvät. 

Läheisesi ovat saattaneet myös huomata oireesi. Keskustelemalla voit saada yllättävänkin paljon tukea ja ymmärrystä toipumiseesi.  

Muut ihmiset tukena 

Jos läheisille puhuminen ei ole mahdollista, voit hakeutua juttelemaan vertaisten kanssa. Vertaistukea on saatavilla ryhmässä ja kahden kesken. Keskustella voi sekä kasvotusten että verkossa. On olemassa myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten ohjaamaa vertaistoimintaa.  

Pidä huoli itsestäsi 

Arjen sujuvuudella on vahva yhteys mielen hyvinvointiin. 

Kun koet voivasi hyvin, sujuu arki ilman suuria ponnisteluita. Toisaalta mielekkäät arjen rutiinit ja säännöllinen vuorokausirytmi edistävät terveyttä. 

Voit vaikuttaa omaan hyvinvointiisi hyvin yksinkertaisilla, päivittäisillä asioilla. Liikunta, mielihyvä ja uni ovat arjen peruspalikoita. Toisen ihmisen läsnäolo ja sosiaaliset kontaktit ovat tärkeitä. Päivittäisen ravinnon laadulla on myös suuri merkitys mielialaan.