Tietoa sukupuoli-identiteettiin liittyvistä asioista koulussa

Oppilaan kohtaaminen

• Oppilaan sukupuolelle epätyypilliseen käyttäytymiseen tai sukupuolivähemmistöidentiteettiin suhtaudutaan neutraalisti ja rauhallisesti.
• Oppilas nähdään kehittyvänä kokonaisuutena, josta sukupuoli-identiteetti muodostaa yhden osa-alueen.
• Oppilaan kehitystä ei ohjata vahvistamalla tai kannustamalla tiettyä identiteettiä tai kokemusta. Näin oppilas voi pysyä avoimena kaikille mahdollisille kehityspoluilleen.
• Mahdollisista tukijärjestelyistä päätettäessä otetaan huomioon oppilaan yksilöllisten tarpeiden lisäksi myös muun kouluyhteisön hyvinvointi ja tarpeet (esimerkiksi WC- ja pukuhuonetilojen käytön yhteydessä).
• Mahdollista sukupuolikokemuksen mukaista kutsumanimen käyttöä harkitaan yksilöllisesti, yhteistyössä huoltajien kanssa. Jos sitä päädytään käyttämään, tehdään paluu vanhan nimen käyttöön mahdollisimman helpoksi.

Vanhempien kanssa kommunikointi

• Vanhempien kanssa kommunikoidaan aiheesta mahdollisimman avoimesti. Oppilaan ja vanhempien välistä keskusteluyhteyttä tuetaan mahdollisuuksien mukaan.
• Oppilaan ajankohtaista tilannetta arvioidaan ja mahdollisista tukijärjestelyistä sovitaan yhdessä vanhempien kanssa.
• Mahdollisesta kutsumanimen käytöstä sovitaan yhteistyössä vanhempien kanssa. Vanhemmille kerrotaan, ettei nimen käytöllä ole tarkoitus aktiivisesti ohjata identiteettiä mihinkään tiettyyn suuntaan.

Turvallisuus ja hyvinvointi

• Varmistetaan turvallinen tila ja kunnioittava ilmapiiri kaikille ja sallitaan monimuotoisuus niin itsessä kuin muissa.
• Kiusaamisen vastaisen strategian avulla varmistetaan, että kaikki oppilaat sukupuoli-identiteetistä ja sukupuolikokemuksesta riippumatta tuntevat olonsa turvalliseksi.

Taustatietoa sukupuoli-identiteettiin liittyen

Sukupuoli-identiteetillä tarkoitetaan ihmisen yksilöllistä kokemusta omasta sukupuolestaan sosiaalisessa ja kulttuurisessa ympäristössä. Se on yksi identiteetin osa-alueista.

Sukupuoli-identiteetti on useimmiten yhteneväinen biologisten ominaisuuksien kanssa, mutta ei aina. Sukupuolen erilaiset ilmaisutavat, esimerkiksi vaatetuksen ja käyttäytymisen kautta, sekä erilaiset sukupuoliroolit voivat liittyä sukupuoli-identiteettiin. Ne eivät välttämättä suoraan kerro siitä.

Sukupuolelle epätyypillinen ilmaisu ei itsessään ole merkki ongelmasta tai vaadi erityisiä toimenpiteitä. 

Sukupuoli-identiteetin kehittyminen

Sukupuoli-identiteetin kehittymisestä on toistaiseksi vähän tutkimustietoa. Nykytietämyksen mukaan sen kehittyminen on monimuotoinen prosessi, johon vaikuttavat muun muassa fysiologiset, sosiaaliset ja psyykkiset tekijät. 

Sukupuoli-identiteetin kokeminen lapsuudessa

Lapsilla sukupuolelle epätyypillinen käyttäytyminen tai vakuuttuneisuus siitä, että on tai tulee kasvaessaan olemaan toista sukupuolta, on melko tavallista.

Lapsuudenaikainen voimakaskin identifioituminen eri sukupuoleen häviää suurimmalla osalla puberteetin myötä. Tämän vuoksi on tärkeää, ettei lasta tarpeettomasti lukita mahdollisesti ohimenevään vaiheeseen, vaan annetaan tilaa kaikille mahdollisille kehityspoluille. 

Sukupuoli-identiteetin kokeminen nuoruudessa

Nuoruus on etsimisen, kokeilun ja kypsymisen aikaa, johon kuuluu usein epävarmuuden ja erilaisuuden tunteita. Nuoren identiteetti kehittyy epävakaudesta kohti vakautta. Myös sukupuoli-identiteettiin voi liittyä muiden identiteetin osa-alueiden tapaan etsimistä ja kokeiluja.

Nuorelle on tärkeää antaa tilaa kasvaa rauhassa omaksi kokonaiseksi persoonakseen ja tukea häntä epävarmuuden ja keskeneräisyyden tunteiden sietämisessä.

Miten sukupuoli-identiteettipohdintoihin tulee suhtautua?

Sukupuolelleen epätyypillisesti käyttäytyvät tai sukupuoli-identiteetiltään valtavirrasta poikkeavat lapset tarvitsevat ennen kaikkea ikätasoista kehityksellistä tukea ja rauhaa kasvaa.

On tärkeää, että lapsi tuntee tulevansa hyväksytyksi sellaisena kuin on, eikä häntä kohdella huonosti kokemuksensa tai mieltymystensä takia. Lasta ei pidä yrittää pakottaa käyttäytymään biologisen sukupuolen kannalla ”oikeanlaiseksi” koetulla tavalla, mutta hänen biologista puoltaan ei liioin tule käsitellä ongelmana. 

Sosiaalinen transitio

Lapsen mahdollinen siirtäminen elämään kokemansa sukupuolen roolissa vaihtamalla esimerkiksi nimi ja pukeutuminen, eli niin sanottu sosiaalinen transitio, on vahva psykososiaalinen toimenpide. Sen vaikutuksista ei ole vielä kestävää tutkimusnäyttöä. Kaikki sukupuolikokemuksen kehityssuunnat on syytä pitää avoimena.

Miten tukea sukupuoli-identiteettiään pohtivaa nuorta kouluympäristössä?

Sukupuoli-identiteettiään pohtivat tai sukupuolikokemukseltaan valtavirrasta eroavat nuoret hyötyvät pitkälti samoista asioista kuin muutkin nuoret, eli kontaktista ymmärtävien ja tukevien ikätoverien ja aikuisten kanssa. 

Sosiaalisten yhteyksien tukeminen

Tutkimusten mukaan sukupuoli- ja seksuaalivähemmistönuorten ja heidän vanhempiensa välinen keskusteluyhteys voi olla heikompi kuin muilla, joten tämän yhteyden tukeminen on tärkeää.

Yhteisöön kuulumisen tunne saattaa myös olla vähäisempää näiden nuorten keskuudessa. Yksinäisyyden tunne voi myös lisätä erilaisuuden tunnetta. Kuulumisen tunnetta vahvistaa keskusteluyhteyden ylläpitäminen ja parantaminen koulun aikuisiin.

On hyvä kertoa, että myös sukupuolen ja seksuaalisuuden teemoista saa tulla keskustelemaan, mutta aloite tulee jättää nuorelle. Nuoret toivovat erityisesti avointa, keskustelevaa ilmapiiriä, hyväksytyksi tulemista omana itsenään, omasta tekemisestä saatavaa positiivista palautetta ja tunnetta siitä, että saa apua, kun sitä tarvitsee. 

Opetus- ja kasvatustilanteet

Seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuuden huomioinen seksuaalikasvatuksessa lisää myös näiden nuorten hyväksytyksi tulemisen tunnetta. Myös salliva suhtautuminen erilaisiin kiinnostuksen kohteisiin sekä laajaan tunteiden kirjoon sukupuolesta riippumatta edesauttaa suvaitsevan ilmapiirin luomisessa.

Kiusaaminen ja syrjintä

Erilaiset kiusaamiskokemukset voivat olla tavallisia näiden nuorten keskuudessa, joten kiusaamisen vastainen toiminta on erityisen tärkeää.

Nämä nuoret eivät välttämättä koe sukupuolitettujen tilojen, kuten vessojen tai pukuhuoneiden, käyttöä helpoksi tai turvalliseksi. Sukupuolineutraalit wc-tilat ovatkin usein heidän toiveissaan, kuten mahdolliset erilliset pukuhuonetilat.

Myös uskoa tulevaisuuteen on hyvä tukea erityisesti näiden nuorten kohdalla, sillä mahdolliseen identiteettiin perustuvaan syrjintään liittyy usein kielteisempi näkemys tulevaisuudesta. 

Milloin oppilas tarvitsee apua?

Sukupuoli-identiteetin pohdintoihin ei automaattisesti liity ahdistusta, mutta jos oppilaan hyvinvoinnista herää huoli, kannattaa olla yhteydessä oppilaan huoltajiin ja opiskeluhuoltoon.

Harjoituksia identiteetin pohtimisen tukemiseen koulussa

Erityisesti nuoruusiässä pohditaan omaa paikkaa maailmassa ja suhteita muihin ihmisiin. 

Harjoituksia voi hyödyntää

• ryhmässä ennaltaehkäisevästi
• yksilön tukena esimerkiksi opiskeluhuollossa.

Nämä eri omahoito-ohjelmista löytyvät yksittäiset harjoitukset sopivat kaiken ikäisille.

Sukupuoli-identiteettiin liittyviä harjoituksia

Mielekäs elämä
Harjoituksia, jotka auttavat tunnistamaan omia arvoja sekä pohtimaan, minkälaista on itselle mielekäs elämä.

Tavoitteiden asettaminen
Tavoitteiden asettamiseen liittyviä harjoituksia – konkreettiset tavoitteet motivoivat ja auttavat toimimaan omien arvojen mukaisesti.

Sukupuolitietoinen ja tasa-arvoinen kasvatus, opetus ja ohjaus on Opetushallituksen sivusto, jolle on koottu teemaan liittyviä ohjeita ja aineistoja:

Lasten kehotunnekasvatus sekä Tunnetaitokasvatusta kouluille ja oppilaitoksille ovat Väestöliiton sivuja keskeisten kasvatusteemojen opettamiseen:

Seta tarjoaa asiantuntija- ja koulutuspalvelua: