Syömiseen liittyvien vaikeuksien kohtaaminen koulussa
Syömisen vaikeus haittaa oppilaan fyysistä ja psyykkistä terveyttä. Tukemiseen tarvitaan aikuisten yhteistyötä.
Ahdistus syömisestä tai keskittymiskyvyttömyys, ärtyneisyys ja väsymys energiavajeen vuoksi vaikuttavat kykyyn oppia ja vastaanottaa opetusta.
Keskeiset asiat
- Energiavaje voi näkyä vaikeutena keskittyä, väsymyksenä tai ärtyneisyytenä.
- Ympäristön luoma paine, kuvitelmat ja kertomukset vaikuttavat syömiseen ja kehonkuvaan nuoruusiässä.
- Ruokailutilanne itsessään voi vaikuttaa syömiseen ja syömättömyyteen.
- Syömisen sääteleminen voi luoda kaivattua hallinnantunnetta.
- Tunnetaidot ovat toipumisessa keskeisiä.
Miten syömisen vaikeus näkyy koulussa?
Opettaja voi kohdata oppilaiden syömiseen ja ravinnonsaantiin liittyviä haasteita monella tapaa.
Syömiseen liittyvät ongelmat voivat ilmetä esimerkiksi ruokahaluttomuutena, vaikeutena syödä, ahmimisena tai tahallisena oksenteluna. Ruokahaluttomuuden taustalla voi olla aistiherkkyyttä ruoka-aineidelle tai pyrkimys muokata kehoa. Syyt eivät välttämättä ole oppilaalle itselleenkään selviä.
Syömisen vaikeudesta voidaan puhua, jos syömistä ohjailevat säännöt, rituaalit ja pyrkimys hallintaan. Tällöin ruoka ja siihen liittyvät ajatukset hallitsevat tai rajoittavat elämää. Syömisen ajatellaan määrittävän ihmistä ja ihmisarvoa.
Ruokaan liittyviin tunteisiin ja ajatuksiin vaikuttaa kulttuuri, jossa ihannoidaan hoikkuutta ja terveellisiä elämäntapoja.
Suhde ruokaan voi olla ongelmallinen ilman syömishäiriötäkin
Syömisen ja kehonkuvan ongelmat sekä epätyypilliset syömishäiriöt ovat yleisempiä kuin diagnostiset kriteerit täyttävät syömishäiriöt.
Vaikka kyse ei olisi syömishäiriöstä, häiriintynyt suhde ruokaan ja syömiseen on silti haitallista fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle.
Syömiseen liittyvien rajoitusten ja näkemysten suosio oppilaiden keskuudessa voi vaikuttaa yksittäiseen oppilaaseen.
Koulun sijainti kauppojen ja kioskien läheisyydessä vaikuttaa myös välipalakäyttäytymiseen. Vaikka koulualueelta poistuminen on kiellettyä, se ei aina estä epäterveiden tottumusten muodostumista.
Ravinnonsaannin ohella syömiskäyttäytymiseen vaikuttavat sosiaaliset suhteet, välitön tarpeentyydytys ja arkiruokaa houkuttelevammat syömiset.
- aamiaisen jättäminen väliin kiireen tai väsymyksen vuoksi
- mielipiteet kouluruokaan liittyen
- kouluruoan maittavuus
- sosiaalinen paine jättää ruokailu väliin
- syömishäiriö
- omien eväiden syömisestä sopimisen hankaluus
- rauhallisen tilan löytämisen vaikeus
- rauhallisen ajan löytämisen vaikeus
- epäterveellisiin välipaloihin turvautuminen
- aistikäsittelyn vaikeudet
Kokemus itsestä ja muista muuttuu
Nuoruusiässä oppilas havahtuu pohtimaan sitä mitä muut hänestä ajattelevat. Fyysinen ja psyykkinen kehitys tapahtuvat nuorilla eri tahtiin. Samalla vuosiluokalla voi olla kehityksessään hyvin eri vaiheissa olevia lapsia ja nuoria.
Fyysisen ja psyykkisen kehityksen eritahtisuuden ymmärtäminen voi olla nuorelle itselleen ja tai hänen lähipiirilleen haastavaa. Samanaikaisesti ikätovereiden mielipiteet saavat nuoren mielessä yhä enemmän painoarvoa.
Kuormitus nuoruusiässä
Nuoren mielessä voi myös olla monia kuormittavia asioita, jolloin tämä ei välttämättä muista syödä säännöllisesti. Tähän kouluruokailun automaattisuus ja säännöllisyys tuovat tukea.
Lapsen ja nuoren arkeen kuuluu paljon erilaisia vaatimuksia. Jos nuori ei koe pystyvänsä vaikuttamaan oman kehonsa muutoksiin tai elämässään tapahtuviin asioihin, voi syöminen olla keino kokea hallinnantunnetta. Energiantarve tai ravitsemus jää mielessä toissijaiseksi.
Hallinnantunteen kokemisen tavoite voi olla muualla kuin ravinnonsaannin säätelyssä.
Päätöksentekoon syömisessä voi vaikuttaa
- ikätovereiden mielipiteet
- sosiaalisen median tuottamat kuvitelmat ja kertomukset
- oma muuttuva keho
- perheen ruoka- ja ruokailukulttuuri
- mahdollinen sairaus
- ruokailutilanteen kuormittavuus
Syömisen rajoittamiseen ja rajoittaviin syömishäiriöihin usein liittyvät tunnollisuus ja pakonomainen suorituspyrkimys voivat tarkoittaa sitä, että koulusuorituksissa ei näy eroa.
Ahmimiseen usein liittyvät vaikeudet tunnesäätelyssä voivat heijastua koulunkäyntiin täydellisyyden tavoitteluna.
Rajoittaminen ja ahmiminen ovat pitkittyessään vahingollisia myös opiskelun kannalta. Oppilas ei opi sujuvaa, kohtuullista opiskelutahtia ja määrää.
Jos syömisen vaikeus etenee häiriöksi, sen vaikutus on laaja ja näkyy lopulta myös opinnoissa. Poissaoloja kertyy ja suorituksia on vaikeampi saada tehdyksi.
Nuori näkee yleensä syömisen ja ravinnonsaannin rajoittamisen kehonkuvan säätelynä. Oppilas ei välttämättä ajattele aivojen tarvitseman energian määrää. Kun monitahoinen päättely, joustava ongelmanratkaisu, toiminnanohjaus ja keskittyminen vaikeutuvat energiavajeen seurauksena, on hänen entistä haastavampaa huomata tilanteen vakavuus.
Ruokailutilanteessa kaikki aistit vaikuttavat ruokahaluun, nielemisen onnistumiseen sekä kokemukseen ruoan miellyttävyydestä. Mikäli lapsi tai nuori on yliherkkä joillekin aistimuksille, ruokalaan tuleminen voi esimerkiksi äänimaailman tai tuoksujen vuoksi olla liian kuormittavaa.
Isot ruokalat, suuri ihmismäärä ja tuntemattomat ihmiset voivat tuntua liian ahdistavilta, joten osa lapsista ja nuorista voi jättää ruokailun väliin tämän takia. Myös pitkät jonot ja kiire voivat vaikuttaa päätökseen olla syömättä.
Mitä opettaja voi tehdä?
Syömisen haasteiden ratkaisemisessa yhteistyö huoltajien kanssa on tärkeää.
Syömisessä voi auttaa valmius lasten ja nuorten kuuntelemiseen sekä yhdessä pohtimiseen.
Koko koulun toimintakulttuurin on hyvä olla sellainen, että
- kaikille annetaan kehorauha ja ruokarauha
- erilaiset yksilölliset sopimukset ja käytännöt ovat mahdollisia ja tavallisia.
Mikäli pulmana on sosiaalinen paine sekä hoikkuutta ja terveyttä tai liiallista pikaruoan syömistä ihannoiva kulttuuri, voi opettajan ohjauksen vaikuttavuus jäädä pieneksi. Tällöin kannattaa käydä asiasta keskustelua ryhmässä ja näin ohjata lapset ja nuoret oikean tiedon äärelle.
- Kehorauha tarkoittaa kunnioittavaa ja arvostelematonta suhtautumista kaikkiin kehoihin niiden ulkonäöstä ja kyvyistä riippumatta.
- Ruokarauha tarkoittaa terveen henkilön oikeutta syödä itselleen sopivalla tavalla, sopivan määrän ja sopivana aikana, ilman, että sitä arvostellaan tai siitä vedetään johtopäätöksiä. Tämä ei koske vääristynyttä syömiskäyttäytymistä tai syömishäiriöitä.
Miten tukea keho- ja ruokarauhaa?
Havainnoi omia, ympäröivien ihmisten ja yhteiskunnan ajatuksia ja näkemyksiä erilaisista kehoista ja ruokaan liittyvistä asioista. Karsi puheestasi näihin liittyvät arvottavat ilmaisut. Puutu keskusteluun, mikäli kuulet muiden rikkovan ruoka- tai kehorauhaa.
Energiansaannin turvaaminen
Kasvu ja oppiminen edellyttävät energiaa. Oppilas tarvitsee energiaa vireystilan ylläpitämiseen ja aivojen toimintaan.
Energiansaanti koulupäivän aikana voidaan turvata jollain tai joillain seuraavista
- kouluruokailu yhteisesti ruokalassa
- eväät omassa tilassa syötynä
- välipalat
Tunteiden säätely syömisen ja ruoan kautta
Syömiseen voi liittyä monenlaisia tunteita. Esimerkiksi yksinäisyys, ahdistus tai stressi voivat laukaista syömiseen liittyviä oireita, kuten syömisen rajoittamista, liiallista liikkumista, ahmintaa tai oksentamista.
Oireet toimivat usein yrityksinä tulla toimeen vaikeiden tunteiden kanssa. Oireilu helpottaa oloa hetkellisesti, mutta ylläpitää ongelmaa pidemmällä tähtäimellä. Siksi tunnetaidot ovat keskeisiä toipumisessa.
Tunnetaitojen harjoittelu on opetussuunnitelman mukaista toimintaa. Se auttaa löytämään keinoja ahdistuksen kohtaamiseen ja säätelyyn.
Kun syöminen on ollut vaikeaa pitkään ja se näkyy arjessa
Kodin ja koulun yhteistyö on tärkeää. Perusopetuslaki velvoittaa sopimaan ruokailuun liittyvistä tukitoimista ja seurannasta moniammatillisesti, mikäli oppilaalla on yksilöllisiä ravitsemukseen sekä hoitoon liittyviä tarpeita.
Mikäli syömiseen liittyy hoitava taho terveydenhuollosta, on hyvä sopia ruokailun ja liikunnan käytännöistä yhdessä. Oppilaalle on tärkeää tietää, että kaikki koulun aikuiset tietävät samat asiat, eikä ruokailusta ja syömisestä tarvitse kantaa enempää huolta kuin jo on.
Kun syömisen vaikeus on hoitoa vaativaa, hoitavan tahon sekä kodin ja koulun kanssa etsitään yhdessä konkreettisia keinoja ruokailun helpottamiseksi ja tuetaan vuorovaikutusta syömistilanteissa.
Perusopetuksessa paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan, miten oppilaiden ruokailuun liittyvät erityistarpeet otetaan huomioon.
Esimerkkejä kokeiltavista keinoista, kun syöminen on hankalaa:
- ruokailu isoja ryhmiä ennen tai niiden jälkeen
- syöminen jossain muualla kuin ruokalassa
- omien eväiden syöminen ruokalassa tai muualla
- joku muu annostelee ruoan
- henkilökohtaiset ottimet linjastolla
- oma tuttu paikka
- tuttu aikuinen ja/tai tutut kaverit ruokailuseurana
- kuulosuojainten tai kuulokkeiden käyttö
- ei rajoituksia ruoan määrään
- ei välitetä ravitsemussuosituksista, vaan ollaan iloisia, kun lapsi tai nuori syö jotakin
- tietoisen syömisen harjoittelu
- säännölliset evästauot
- säilyvää välipalaa esimerkiksi luokan kaapissa
Kehonkuvan häiriöt ja oireet saattavat näkyä liikuntatunneilla muiden oppiaineiden tunteja helpommin. Syömishäiriöön sairastunut oppilas saattaa esimerkiksi
- liikkua tunneilla mahdollisimman aktiivisesti ja pakonomaisesti
- peittää itseään liian isoilla vaatteilla
- kieltäytyä peseytymästä tai osallistumasta uimaopetukseen.
Suorittaminen ja pakonomainen liikkuminen
Pakonomainen suorittaminen liittyy yleensä kehonkuvan hallintaan. Pakonomaisen liikunnan lisäksi äärimmäinen kilpailuhenkisyys ja perfektionismi voivat olla merkkejä syömishäiriöstä.
Välttely ja kehon peittely
Ryhmätilanteiden välttely ja itsensä peittely liittyvät usein vaikeisiin tunteisiin omaa kehoa kohtaan. Kehon peittely tai esimerkiksi uimisesta kieltäytyminen voivat liittyä myös tavallisiin nuoruusiän tuntemuksiin tai muihin syihin.
Huomaa myös
Syömishäiriöt vaikuttavat myös fyysiseen kehitykseen. Murrosiän tuomat muutokset voivat pysähtyä tai viivästyä ja hormonitoiminta häiriintyy. Laihuushäiriötä sairastavilla voi olla myös luukatoa, jolloin murtumariski on suurentunut.
Syömishäiriö ei kuitenkaan aina näy ulospäin.
Milloin puuttua asiaan?
Mikäli huoli herää, on otettava yhteys oppilashuollon toimijoihin sekä keskusteltava asiasta oppilaan kanssa kiireettömästi ja empaattisesti.
Asenneilmapiiri liikuntatunneilla
Yhtenä liikunnanopetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden fyysistä, sosiaalista ja psyykkistä toimintakykyä sekä rakentaa myönteistä kehosuhdetta ja minäkuvaa. Koko ryhmän opetuksessa on pyrittävä ylläpitämään kehorauhaa sekä normalisoimaan erilaisia tapoja liikkua ja huolehtia hyvinvoinnistaan.
Koululiikunnassa on hyvä painottaa liikunnan ja urheilun eroa. Liikunnasta saa hyvinvointia ja terveyttä, eikä siinä tarvita kilpailua tai mittaamista.
Liikuntakielto
Lääkäri saattaa määrätä syömishäiriötä sairastavan tai syömisellä oireilevan henkilön liikuntakieltoon. Tällöin moniammatillinen yhteistyö on tärkeää. Käytännöt liikuntatunneille osallistumiseen tai opetuksesta kokonaan tai osittain vapauttamiseksi määräajaksi sovitaan yhdessä hoitotahon, oppilaan ja huoltajan kanssa.
Lapselle ja nuorelle on tärkeää tulla kohdatuksi omana itsenään, ei sairautensa tai muunkaan ominaisuutensa kautta. Kun luottamuksellinen suhde on syntynyt, oppilaan kanssa voi jutella hänen mielenkiinnonkohteistaan tai ihan vain katsoa silmiin ja hymyillä.
Syömishäiriötä sairastava vaatii itseltään paljon eikä useinkaan pysty suhtautumaan itseensä myötätuntoisesti. Hän voi olla armoton itseään kohtaan ja tuntea itsensä arvottomaksi. Siksi empaattinen ja arvostava, aito kohtaaminen on tärkeää.
Myötätunnon vastaanottaminen voi kuitenkin olla nuoren sisäisten ristiriitojen vuoksi hankalaa. Aikuisen ei tule tästä loukkaantua. Empaattisella suhtautumisella antaa esimerkkiä, joka saattaa rohkaista oppilasta suhtautumaan itseensä myötätuntoisemmin ja arvostavammin.
Kaikkien oppiaineiden tunnilla on tärkeää ylläpitää hyväksyvää ilmapiiriä ja osoittaa myötätuntoa kaikille. Tämä auttaa oppilaita suhtautumaan arvostavammin sekä itseensä että muihin.
Ryhmän keskustelukulttuurin on oltava kaikkia kunnioittava ja kehorauhan on oltava ehdoton.
Muista! Lapsen tai nuoren armottomuus ja lyttäävä puhe itseä kohtaan on yhtä huolta herättävää kuin muihinkin kohdistuva puhe.
Kotitalous
Kotitalouden oppitunneilla on ruokailutilanteissa tärkeä tiedostaa samat asiat kuin kouluruokailussakin.
Oppisisällöt, raaka-aineet ja erilaiset aistimukset saattavat herättää nuoressa voimakkaita tunteita. On tärkeää taata jokaiselle oppilaalle mahdollisuus osoittaa osaamistaan itselleen sopivalla tavalla.
Joustavat käytännöt
Oppilailla voi olla erilaisia käytäntöjä eri tilanteisiin. Kun lapset ja nuoret tottuvat siihen, on helpompi sekä pitää omasta sopimuksesta kiinni että hyväksyä erilaiset käytännöt muiden kohdalla.
Kun ryhmässä puhutaan sopimuksista avoimesti, eivät yksittäiset erityisjärjestelyt esimerkiksi ruokailuun liittyen herätä kummastusta tai tuo haasteita muuhun ryhmään. Keskustelua käydään sopimusten ja käytäntöjen olemassaolosta, ei niiden sisällöistä.
Tunnetaitojen harjoittelu erikseen sekä tavallisen koulutyön ohessa auttaa myös syömisen vaikeuksista kärsivää tunnistamaan tunteita sekä löytämään myös muita keinoja hallita hankalia ja voimakkaita tunteita.
Harjoituksia syömisen vaikeuksien kohtaamiseen koulussa
Alla on harjoituksia eri omahoito-ohjelmista. Harjoituksia voi hyödyntää ryhmässä ennaltaehkäisevästi esimerkiksi terveystiedon ja ympäristöopin tunneilla tai yksilön tukena esimerkiksi opiskeluhuollossa.
Seuraavien harjoitusten avulla opit tunnistamaan nälän muista tarpeista sekä syömään rauhallisemmin, keskittyneemmin ja nautinnollisemmin.
Sosiaalinen media voi helposti herättää tunteita riittämättömyydestä ja voi vaikuttaa kielteisesti keho- ja ruokasuhteeseen. Tämän harjoituksen avulla voit tehdä somesiivouksen ja ymmärtää sosiaalisen median vaikutusta omaan kehosuhteeseesi.
Tunnesäätelytaitojen harjoittelu auttaa löytämään keinoja tulla toimeen vaikeiden tunteiden kanssa, säädellä niiden voimakkuutta ja lisätä myönteisiä tunteita.
Erilaiset kielteiset ja itsekriittiset ajatukset voivat ylläpitää syömisen ja kehonkuvan ongelmien kierrettä. Näiden harjoitusten avulla opit tunnistamaan oireiden vaikutuksia sekä haitallisia ajatusmalleja ja voit löytää vaihtoehtoisia tapoja ajatella.
Näiden harjoitusten avulla löydät keinoja kohdella kehoasi hyvin ja vahvistaa hyvää oloa.
