Aggressio hallintaan

Aggression tunteen kanssa toimeen tuleminen on asennekysymys. Aggressio on tunne, joka on kaikille tuttu. Keskeistä on tietää, mikä on tavoitteemme ja miten toimimme silloin, kun tunteet raastavat meitä. Sen sijaan väkivaltaista käytöstä ei tarvita missään Jokainen voi itse päättää, ettei käytä väkivaltaa koskaan.

 Päässä ei "napsahda"

Ihmiset eivät reagoi tunteisiinsa täysin vaistonvaraisesti tai sattumanvaraisesti. Taustalla on aina päätös. Ihminen arvioi suututtavaa tilannetta salamannopeasti: hän harkitsee, mitä voi tai kannattaa tehdä ja toimii sen mukaan. Nämä ajatukset ovat kuitenkin niin nopeita ja automaattisia, ettei niitä välttämättä aina ennätä tunnistaa eikä tiedostaa.

Ennen toisen haukkumista, keskisormen näyttöä, riehumista, lyöntiä tai huutoa ihminen tekee nopean, tietoisen päätöksen toimia juuri tietyllä tavalla. Taustalla voi olla esimerkiksi avuttomuuden tai vihan tunne, mikä pitää purkaa nopeasti. Usein purkaminen tapahtuu jollain aiemmin totutulla ja opitulla tavalla. Päätöksellään ihminen oikeuttaa käytöksensä ’on oikein käyttäytyä tuhoavasti’ tai ’minulla on oikeus antaa samalla mitalla takaisin’. Hän antaa siis itselleen luvan toimia valitsemallaan tavalla. Tällaisessa tilanteessa hankala olo tuntuu usein helpottuvan, kun tunteen purkaa nopeasti johonkin toimintaan tai tekoon. Hetken päästä kuitenkin huomaa tehneensä jotakin typerää, mitä joutuu kauan katumaan.

Suuttumisen hetkellä viriäviä ajatuksia kannattaa silti tutkia. Ei pidäkään paikkaansa se, että ’päässä naksahtaa’ tai ’kaikki pimenee’. Jos ärsyttämässä olisi jättiläinen tai kokonainen armeija, harvalla kyllä naksahtaisi niin, että lähtisi hyökkäämään yksin ylivoimaa vastaan. Ihminen harkitsee kuitenkin ensin toimintansa aiheuttamat mahdolliset seuraukset itselle. Vasta sen jälkeen hän tekee päätöksen taistelusta, alistumisesta tai pakenemisesta.

On tärkeää ottaa vastuu päätöksestään. Sitä varten täytyy tunnistaa ja ymmärtää tuo ajatteluketju. Kannattaa kysyä itseltään: mitä ajattelin juuri ennen lyöntiä? Mikä oli se päätelmä, jonka vuoksi nostin esiin nimenomaan väkivallan tai riidan kasvattamisen? Miksi en lähtenyt kävelemään tai laskenut sataan?

Vaikka tämän asian ajattelu voi olla vaikeaa, se kannattaa. Väkivaltaa tehneen voi olla ahdistavaa ajatella sitä hetkeä, jolloin päätti toimia rakentavan sijaan tuhoavasti, koska asian hävettää tai herättää syyllisyyden tunteen. Pohtiminen kuitenkin kannattaa, sillä se on ainoa tapa tiedostaa ajattelunsa ja toimintansa ketjua ja vaikuttaa siihen.

Päätös omasta käytöksestä kannattaa tehdä tietoisesti. Näin voi harkiten ottaa käyttöön mielensä työkalupakista oikean toimintatavan jokaisessa tilanteessa.

 Väkivalta on aina omalla vastuulla

Jotkut hyväksyvät väkivallan. Tällainen kaveri- tai harrastusporukan mielipide saattaa hankaloittaa omia päätöksiä olla eri mieltä. Voi tulla paineita käyttää itsekin väkivaltaa. Kun porukka ajattelee väkivallasta myönteisesti ja mahdollisesti käyttääkin sitä, saattaa syntyä ajatus, että väkivalta olisi toisinaan oikeutettua. Tämä ei pidä paikkaansa. Väkivallan vaikutukset ovat aina vakavat. Väkivalta on aina omalla vastuulla, sanoipa porukka mitä tahansa. Väkivallalle voi aina miettiä vaihtoehdon. Pahaa oloaan voi purkaa rakentavalla ja ei-haitallisella tavalla. Voi ottaa käyttöön etukäteen mietityt tavat toimia hankalassa tilanteessa ja kantaa vastuunsa käytöksestään. Vaikka tunne yrittääkin ottaa vallan, vaikka kaveriporukka painostaakin väkivaltaan tai omat aiemmat toimintatavat olisivatkin olleet tuhoavia, kannattaa käyttää järkeä ja valita itselle paras keino eli purkaa aggressio tavalla, mistä ei koidu hankaluuksia jälkikäteen.

 Muiden syy?

On helppo vierittää vastuu milloin kenellekin omasta huonosta teosta. Kuitenkaan sen enempää ärtymys, huono päivä, hormonit, tähtien asento, toisen tyhmä ilme tai keskisormi eivät oikeuta väkivaltaan eivätkä ole lieventäviä asianhaaroja oikeudessakaan. Jokainen vastaa teoistaan itse. Itsepuolustus on sallittu, mutta sekin vain tilanteeseen sopivissa rajoissa.

Kannattaa siis arvioida, onko asia riitelyn saati rähinän arvoinen. Pitää tehdä itsenäinen päätös siitä, lähteekö ollenkaan mukaan. Aina ei ole pakko ottaa haastetta vastaan. Monenlaiset suunsoitot ja yritykset ärsyttää voi vain ohittaa. Ärsyttäjiä maailmassa riittää, mutta aina ei kannata ärsyyntyä. Jos lähtee mukaan, toimii itse asiassa juuri ärsyttäjän toivomalla tavalla. On mahdollista myös vain olla huomioimatta ärsyttäjää.

Esimerkki aggression hallinnan pettämisestä

Yksi tunnetuimmista urheilumaailmaan liittyvistä esimerkeistä, jossa aggression hallinta petti, on ranskalaisen jalkapalloilijan Zidédine Zidanen ulosajo MM-finaalissa 2006. Zidane hermostui italialaispuolustaja Marco Materazzin solvauksista, jotka koskivat Zidanen perhettä, äitiä ja sisarta. Zidane menetti malttinsa ja puski Materazzia törkeästi rintaan. Seurauksena oli punainen kortti Zidanelle ja hänen hieno pelaajauransa päättyi ulosajoon. Seuraukset olivat suuret myös Ranskan joukkueelle. Zidanella oli ollut merkittävä rooli Ranskan rangaistuspotkujen suorittajana. Ottelu eteni tasatilanteessa rangaistuspotkuihin, jonka Italia voitti ja oli näin maailmanmestari. Zidane selitti myöhemmin että hänen oli pakko reagoida Materazzin sanomisiin, koska muuten se olisi tarkoittanut että puheet olivat totta.

Tappeleminen ei yleensä ole se tapa, jolla saavuttaa edes kunnioitusta ryhmässä. Arvostusta saa sen sijaan ihminen, joka säilyttää hermonsa ja asiallisuutensa tiukoissa tilanteissa.

Kannattaa miettiä jo etukäteen, mihin joukkoon kuuluu: väkivaltaisiin vai niihin, joilla on myös jokin vaihtoehto. Väkivallan käytöllä osoittaa piittaamattomuutta yhteiskunnan asettamista rajoista oikean ja väärän suhteen. Samalla osoittaa arvostavansa  pikemminkin rikollista toimintaa. Jokainen voi itse päättää välttää sellaisia porukoita, jotka hyväksyvät ja oikeuttavat väkivallan. Väkivaltainen käytös lisää väkivallan ilmenemistä myös ympäristössä.

Väkivallan käyttö voi olla myös keinottomuutta. Siksi kannattaa hankkia ja harjoitella monenlaisia keinoja tulla toimeen tunteidensa kanssa, riitatilanteissa tai silloin kun joku tarkoituksella yllyttää tai ärsyttää. 

Alkoholi on yksi tekijä, joka madaltaa kynnystä väkivaltaan. Toisilla alkoholi tekee sen nopeasti ja vaarallisesti, eikä alkoholi sovi kaikille. Joidenkin on pidättäydyttävä siitä täysin välttääkseen väkivaltaa.

Mikäli tarvitset tietoa alkoholinkäyttösi arvioimiseen, tee AUDIT-kysely tai tutustu Juomisen hallinnan oppaaseen.

AUDIT-kysely Juomisen hallinnan opas

 Suuttuminen

On hyvin yksilöllistä, mitä suuttuessa tapahtuu. Alla olevan kaavion kuvaus pätee kuitenkin kaikkiin.

Seuraavassa kuvataan, miten ärsyke vaikuttaa ihmiseen ja lopulta tämän käytökseen.

Ärsyke

Yleensä suuttumiseen on jokin syy. Suuttuminen alkaa yleensä siitä, että yksi tai useampi seikka ärsyttää. Ulkopuolella olevat ilmiöt ärsyttävät eikä niitä voi kokonaan poistaa. Joutuu kohtaamaan uusia ja erilaisia ärsyttäviä ihmisiä ja asioita: raivostuttavaa melua, hyttysen ininää, toinen ihminen tekee ärsyttäviä asioita, kivi kengässä pistää joskus ikävästi. Joskus omaan mieleen vain nousee ärsyttäviä muistoja ikävistä tapahtumista. Tällaisen ärsykkeen jälkeen kiukku alkaa nousta. Samalla voi viritä muitakin hankalia tunteita, turhautumista, avuttomuutta, keinottomuutta, häpeää tai ahdistusta. Oman reaktion suuruus ei suinkaan riipu vain ärsykkeestä, vaan myös omasta mielentilasta ja päätöksestä. Aikaisemmin koetut asiatkin vaikuttavat.

Ihminen

Keskimmäisessä ruudussa kuvataan ärsykkeen vaikutuksia ihmisessä. Nämä ovat sisäisiä ja melko näkymättömiä. Tunteet alkavat kuumeta, alkaa järkeillä kiukustumiseen liittyviä seikkoja ja ihmisen kehokin saattaa reagoida suuttumukseen.

Joskus aika tuntuu pysähtyvän. Tällöin keskittyy juuri ärsyttävään asiaan, jolloin syntyy kiihtyneitä ja kielteisiä ajatuksia. Jollakin toisella ehkä herääkin tarve sivuuttaa ärsyttävä asia tai ihminen vähin äänin. Silloin viriää ongelmaa vähätteleviä ajatuksia.

Tunteina voivat herätä esimerkiksi ärtymys ja viha (suuttuminen yltyy, hyökkäämiseen valmistautumista), paniikki ja pelko (pakovalmisteluja) tai lamaantuminen ja hätä (ihminen valmistautuu jähmettymään ja alistumaan).

Kehossa tapahtuu monenlaista: sydän hakkaa nopeammin, kädet puristuvat nyrkkiin ja monet lihakset jännittyvät. Aivot alkavat erittää adrenaliinia, kortisolia ja muita hormoneja. Hormonien vuoksi voi tuntua hankalalta rauhoittua, mutta kannattaa muistaa, että oireet lievenevät , jos tilannetta pystyy itse viemään rauhallisempaan suuntaan.

Niin omia ajatuskulkuja, tunteiden nousuja ja laskuja kuin kehon reaktioitakin voi itse pyrkiä rauhoittamaan. Sitä taitoa kannattaa harjoitella.

Käytös

Lopulta tulee näkyville ihmisen toimintaa käytöksenä. Se voi olla monenlaista suuttumuksen ilmaisua: sanoja, ilmeitä, käsimerkkejä, huutoa, itkua, hyökkäämistä tai pois lähtemistä. Kukin ilmentää kiukkuaan omilla tavoillaan. Joku alkaa huutaa, paiskoo tavaroita tai tulee väkivaltaiseksi. Toinen vetäytyy yksinoloon. Käytöksensä voi valita, eikä syytä voi vierittää toisen niskoille, vaikka joku toinen ärsyttikin.

Jokainen voi pyrkiä itsehillintään. Voi muistella mukavaa asiaa, jotta saisi muuta ajateltavaa. Voi laskea sataan, pohtia kesän hyvää lomapäivää tai jotain miellyttävää ihmistä. Voi poistua paikalta, lähteä lenkille, punnertaa tai hakata nyrkkeilysäkkiä.


Pohdintatehtävä

Muistele esimerkkejä erilaisista ärsykkeistä omasta elämästä. Tällainen voi olla jokin tilanne tai henkilö, jokin tapahtuma, joka alkoi suututtaa tai kokemasi vääryys.

  • Missä tilanteessa olet viimeksi suuttunut tai menettänyt malttisi?
  • Muistatko jonkin tilanteen, jonka jälkeen olisit katunut suutuksissa tehtyä asiaa?
  • Millaisia seurauksia, korvauksia tai selvittelyjä siitä tuli jälkeenpäin?

 Aivojen kaksi toimintatilaa

Tavallisesti aivot ovat normaalitilassa ja ihminen pystyy käyttämään kaikki henkiset voimavaransa, jotta olo pysyisi hyvänä. Yllättävä tapahtuma häiritsee hyvää oloa ja tasapainotilaa, ja aivojen toimintatila muuttuu. Kun ihmistä uhkaa jokin, kun pelästyy tai kokee vääryyttä, aivot keskittyvät olennaiseen tilanteen korjaamiseksi. Voimakkaan tunteen aikana aivoissa toimivat eri alueet kuin normaalioloissa. Aivojen toiminta muuttuu silloin, kun ihminen joutuu voimakkaan tunteen valtaan.

Aivojen toimintatiloja tällaisessa tilanteessa on nimetty ylä- ja alatieksi. Yhdysvaltalainen professori Daniel Siegel on käyttänyt normaaliolotilasta termiä ylätie. Voimakkaasta tunnetilasta hän käyttää termiä alatie

Jos aivojen vallitsevana tilana on alatie, aivot eivät juurikaan pysty hyödyntämään ylätien toimintoja. Voimakkaan tunnetilan aikana eivät siis ole käytössä normaaliolojen järki ja muisti. Jotta aivot ja ihminen toimisivat taas normaalisti, on ensin siirryttävä takaisin ylätielle eli rauhoituttava voimakkaasta suuttumuksesta.

Ylätiellä eli aivojen normaalitilassa ovat käytössä kaikki tavallisesti hyvin toimivat mielen toiminnot kuten harkinta, pohdinta, järkevyys, syy-seuraus-suhteet, vastuuntunto, empatia ja moraali. Nämä liittyvät asiayhteyksien laajaan ymmärtämiseen, harkitsemiseen ja itsehillintään. Ylätiellä aivot pystyvät neuvottelemaan, selvittelemään ja tekemään järkeviä päätöksiä.

Alatiellä vallitsee taistele tai pakene -tila, jossa ihminen keskittyy lähinnä selviytymään hengissä. Aivot joutuvat alatielle voimakkaan tunteen seurauksena. Silloin kaikki monimutkaiset ja siinä tilanteessa ’turhat’ ylätien toiminnot kytkeytyvät pois. Ihminen huomaa vain käsillä olevan hetken. Aika tuntuu pysähtyneen ja ihminen tuntee pakottavan tarpeen toimia heti. Tätä kestää niin pitkään kuin voimakas tunne on päällä.

Alatiellä vallitseva tila on mikä tahansa suuri aivojen ja mielen hälytystila: raivo, sokki, paniikki, kauhu, pelko tai jähmettynen.

Tunnista riskihetki

 

Lähde, mukaillen: Daniel J. Siegel: Developing Mind 1999


Alatielle joutumisen riskiä lisäävät mm. väsymys, stressi, omat pettymyksen ja väkivallan kokemukset, alkoholi ja päihteet, jotkin lääkkeet, perimä ja matala verensokeri. Ylätietä kannattaa vahvistaa vähentämällä riskitekijöitä.

Alatiellä aivojen toimintatila muuttuu. Järkevä, omat päätökset ja lupaukset muistava harkinta kytkeytyy pois käytöstä. Kaikki sillä hetkellä turhalta tuntuva pohdiskelu pyyhkiytyy mielestä tai jää taka-alalle. Järki, harkinta ja itsehillintä eivät tällöin toimi normaalisti.

Alatiellä ollaan valmiita jopa äärimmäisiin tekoihin. Ajan kokemus pysähtyy ja itsekontrolli voi täysin hävitä. Yksilölliset temperamentista, väsymystilasta ym. riippuvat reaktiot ottavat vallan.

On tärkeää havaita se hetki ja  tunnistaa ne laukaisevat tekijät, jolloin alkaa luisu alatielle, pinna palaa tai tuntee joutuvansa paniikkiin (violetti nuoli kuvassa). Silloin pitää yrittää hidastaa tälle tielle luisumista. Jos päästää itsensä vajoamaan alatielle, on vaikeampi nousta ylös ja rauhoittua.

Alatieltä takaisin ylätielle palautuminen voi olla hyvin hidasta. Takaisin alas on helppo romahtaa. Luisuminen takaisin alatielle on siis vaarana helposti vielä silloinkin, kun yrittää rauhoittua tai luulee jo olevansa rauhallinen (nuolet kuvassa).

Alatiellä ollessaan ihminen ei itse yleensä tajua tilaansa ja on vailla itsehillintää ja empatiaa. Vasta jälkeenpäin tajuaa olleensa harkitsematon ja saattaa katua katkerasti tekojaan. Kun tämän ymmärtää, on jo ylätiellä.

Alatiellä ei opi mitään eikä siitä ole mitään hyötyä.  Jokaisen kannattaa pyrkiä välttämään näitä kokemuksia, eikä niitä kannata tuottaa toisillekaan. Asiat ja tilanteet on parempi hoitaa silloin, kun kaikki ovat rauhallisia ja aivojen toiminta on mahdollisimman laajaa ja rikasta.
 

- Tunnista laukaisevat tekijät

- Opettele ottamaan aikalisä

- Selvittele vanhat traumat

- Vahvista ylätietä

 Harjoitus: Suuttuneena tehtyä

Aggression portaat -mallissa (ks. lopussa) on opettajalle tehtävä, minkä voi tehdä yhdessä koululuokan kanssa. Siitä voi oppia, miksi ei kannata toimia tuhoavasti silloin, kun suuttumus valtaa mielen ja kehon ja tulee pakottava tarve toimia. Tehtävä etenee tähän tapaan:

Taululle kirjoitetaan otsikoksi Suuttuneena tehtyä, sen alapuolelle vasemmalle sana Hyödyt ja oikealle sana Haitat

Seuraavaksi oppilaille kerrotaan seuraava tapahtuma:

Olet koulun ruokalassa jonossa, odotat vuoroasi tarjottimen kanssa. Sinulla on kova nälkä. Edessäsi on koulun ärsyttävin tyyppi, joka jälleen on kovin kovaääninen ja rauhaton, hän huutelee koko ajan kirosanoja ja haukkuu kaikkia. Hän heiluu ja huitoo niin, että on jo pari kertaa ollut lähellä tönäistä tarjottimen kädestäsi. Sinua alkaa ärsyttää. Mielessäsi ajattelet ”jos tuo ei kohta lopeta, niin…” Tyyppi vain jatkaa ja sinä ärsyynnyt niin paljon, että käännyt ja alat jutella takanasi olevan kaverisi kanssa. Juuri kun olet unohtamassa ärsyttävän tyypin, tämä tönäisee niin, että tarjottimesi keikahtaa kädessäsi ja vesilasi kastelee paitasi ja jatkaa matkaa lattialle särkyen lopulta. Nyt sinulla kiehahtaa, käännyt ja lyöt ärsyttävää tyyppiä poskeen.

Tapahtuman kertomisen jälkeen oppilailta kysytään Mitä hyötyä toiminnastasi eli lyömisestä oli? Oppilaiden annetaan huudella vastauksiaan, ja opettaja kirjoittaa niitä taululle. Yleensä oppilaat huutavat innostuneina hyötyjä: ”eipä riehu enää”, ”sai ansionsa mukaan”, ”sain purettua suuttumustani”, ”sain näytettyä kaikille, että olen kova jätkä/mimmi” jne. Sitten kysytään, mitä haittaa lyönnistä oli. Oppilaat alkavat huudella hieman verkkaisemmin ja aremmin, mutta aktiivisesti haittoja: ”käteen sattuu”, ”joutuu reksin kansliaan”, ”tulee keskusteluja”, ”vanhemmille soitetaan”, ”joutuu arestiin”, ”ei pääse bileisiin”, ”tulee pelikieltoa”, ”tyyppiin sattuu, voi käydä pahastikin”, ”voi joutua korvaamaan”. Tässä kohtaa (joka kerta, kun tätä tehtävää on teetetty, on tullut nämä kaksi viimeistä haittaa esille) tilanne pysäytetään ja ohjataan keskustelemaan väkivallan vaikutuksista kehoon, uhrin myöhempään elämään sekä vaikutuksista lyöjän tulevaisuuteen ja käsitykseen itsestään sekä perheenjäsenten, kaverien ja yhteiskunnan suhtautumisesta väkivaltaisia ihmisiä kohtaan.

Vielä kysytään, mitä eroja näillä kahdella puolella on, paitsi että on mainittu eri asioita. Yleensä vastaukset tulevat oppilailta: hyötyjä on paljon vähemmän kuin haittoja, hyödyt ovat nopeasti häviäviä, haitat kestävät pidempään, ja lopuksi: hyödyt koskevat vain itseä, mutta haitat koskettavat montaa muutakin ihmistä.

Tämä koululuokan harjoitus on hyvä tapa saada usein mustavalkoisesti ajattelevat nuoret ajattelemaan ja pohtimaan yhdessä esimerkin avulla tunteen vallassa tehtyjen tekojen seurauksia.

Pohdintatehtävä

Arvioi, millainen olet raivostuessasi. Asteikolla 1 - 10 määrittele itsesi sen mukaan, millainen muistat viimeiseksi suuttuessasi olleesi. Jos mielestäsi hallitsit suuttumisesi täysin, voit antaa itsellesi arvosanaksi 10. Jos taas menetit kokonaan malttisi, jouduit katumaan käytöstäsi ja lisäksi vielä jotakin meni rikki, jotakuta sattui tai loukkasit toista pahasti, anna itsellesi yksi alimmista arvosanoista 1 - 3.

Kun olet tehnyt tehtävän viimeisen suuttumistilanteen mukaisesti, anna vielä arvosana itsellesi kaikkein pahimman muistamasi, sinulle tapahtuneen suuttumisen perusteella. Asteikko on sama.

Lue lisää aggression portaista:

THL/Raisa Cacciatore: Haastavat tunteet ja itsenäistyminen - Aggression portaat (PDF)

Kirjalinkki:

Opetushallituksen verkkokauppa: Aggression portaat -kirja

 Kehon reaktioihin keskittyminen

Suuttumisen, malttinsa menettämisen ja toiminnan tapahtumaketju on yleensä erittäin nopea. Tällöin ei juuri ehdi miettiä uusia, siihen hetkeen sopivia toimintatapoja. Etukäteen asiaan perehtymällä ja suunnittelemalla itselle sopivia toimintatapoja saa työkaluja, joista voi tilanteen tullen valita sopivimmat käyttöönsä. Kannattaa miettiä vaihtoehtoja, miten voisi toimia voimakkaan tunteen aikana. Joku voi purra hammasta tai hakata nyrkkeilysäkkiä, toinen päättää lähteä punttisalille tai juoksulenkille. Joku pystyy poistumaan tilanteesta, voi soittaa ystävälleen tai kriisipuhelimeen. Jokainen voi löytää itselle sopivan keinon. Aina ei ole mahdollista poistua tai lähteä purkamaan tilaansa esimerkiksi fyysiseen ponnisteluun. Tällöin on hyvä siirtää ajatukset ärsytyksestä johonkin sellaiseen tekemiseen, mikä vaatii keskittymistä. Näin saa lisäaikaa ja kehon reaktiot hieman heikkenevät. Lähes joka tilanteeseen löytyy jokin ketään haittaamaton toiminnan tapa. On hyvä keskittyä tiedostamaan ja tuntemaan, miltä tämä valinta tuntuu. Kehon aistimukset ja tuntemukset vievät ajatuksen pois ärsyttävästä tunteesta.

Kuuntele videolta, mitä psykoterapeutti Mika Lehtonen puhuu suuttumuksesta ja siitä, miksi suuttumista seuraavia tekoja on syytä pohtia.

 Turvapaikkaharjoitus

Yksi mahdollisuus on ajatella rauhoittavaa mielikuvaa ystävästä tai paikkaa, joka itseä rauhoittaa, tyynnyttää ja jossa olosi helpottuu. Kun opettelee ennalta rauhoittamaan itseään, tyyntyminen onnistuu myös sellaisessa tilanteessa, missä pelkää menettävänsä itsehillintänsä ja saattaisi tehdä jotakin, mitä pitää myöhemmin katua.

Turvapaikkaharjoitus (mp3)

 Omat ajatukset ja asenteet: Vain itseään voi hallita

Joissakin tilanteissa kannattaa malttaa mielensä ja olla hiljaa. Aina ei kannata heti puolustautua tai sanoa mielipidettään, saati lähteä väittelemään tai korjaamaan toisen sanomaa.

Tällainen saattaa tulla vastaan, kun lapsi, kumppani tai ystävä purkaa stressiä, väsymystä tai turhautumistaan. Se voi tapahtua ärsyttävällä tai epäoikeudenmukaisella tavalla, syyttämällä, moittimalla tai jopa tahallisesti loukaten. Jos huomaat, että sinulle tärkeä läheinen on pulassa tunteidensa kanssa, voit päättää olla reagoimatta siihen omalla tunteellasi juuri sillä hetkellä. Asiaan voi palata myöhemmin. Tärkeää on kuulla toisen harmit tai paha mieli ja olla loukkaantumatta. Haluatko olla oikeassa vai onnellinen? Joskus on parempi vain myötäillä, vaikka tuntisit olosi loukatuksi, ja keskustella asiat halki sitten sellaisessa tilanteessa, kun molemmat ovat rauhallisina.

Itseäsi voit hillitä, mutta toista et voi muuttaa eikä riitatilanteessa kannata ryhtyä toisen opettajaksi.

Maailma on täynnä ärsyttäjiä, huutajia, komentelijoita ja keskisormen näyttäjiä, mihin kukaan pystyy juurikaan vaikuttamaan. Kannattaa opetella omien hermojen, tunteiden ja käytöksen hillitsemistä ja hallintaa, koska monissa tilanteissa se on paras valinta. Sen sijaan sellaiset voimakkaat tunteet kuin raivo tai loukkaantuminen heikentävät kykyä toimia järkevästi. Tunnekuohut ovat myös rankkoja , ne kuluttavat ja uuvuttavat. On parempi keskittyä ennalta päättämäänsä tavoitteeseen tai ajatukseen Minun ei kannata ärsyyntyä tai tehdä tai ajatella jotakin muuta rauhoittavaa.

Ei siis kannata provosoitua vaikka siihen houkuteltaisiin. Kannattaa kokeilla, mikä keino sen hillintään toimii parhaiten: lähteekö kävelemään, pitää tauon, kiroilee mielessään vai miettii mukavia, jolloin saa aikaa rauhoittua.

Aggressiivinen huutaminen on huonoa käytöstä, jota ei kannata suosia. Asiat voi ilmaista jämäkästi ja selkeästi ilman provosoivaa, ärsyttämään pyrkivää tunnelatausta. Karjumalla annettu palaute ei mene parhaiten perille, vaan herättää vain lisää hankalia tunteita. Monia ihmisiä huutaminen pelottaa, jolloin tilanne saattaa jumittua, eikä kuulijassa tapahdukaan huutajan toivomaa muutosta tai oivallusta.

Myös parisuhdetta ja lastenkasvatusta kannattaa hoitaa huutamatta, koska huutaminen väistämättä etäännyttää ihmisiä toisistaan.

Seuraavalla videolla psykoterapeutti Mika Lehtonen kertoo vinkkejä, miten vihanpurkauksia voi ehkäistä.

Pohdittavaksi esimerkkitilanteita:

Millainen olet kohtaamaan ärsyttäviä tilanteita? Pysytkö rauhallisena, kun kohtaat seuraavan kaltaisen tilanteen?

Alle kouluikäinen lapsi juoksee ympäriinsä ja metelöi tilassa, missä yleensä on rauhallista ja seinälläkin on kyltti ”Täällä emme metelöi”. Hän heittelee tavaroita, eivätkä hänen vanhempansa tee mitään. Miten suhtaudut?

Kaksi teini-ikäistä alkaa nauraa sinulle ja kommentoida vaatteitasi junassa. Hetken kuluttua syliisi lentää karkkipapereita. Miten reagoit?

Olet väsyneenä työpäivän jälkeen autossasi neljän ruuhkassa. Auton ilmastointilaite on rikki, aurinko porottaa 25 asteen hellettä ja nälkä kourii vatsaasi. Sovittuun tapaaminen näyttää mahdottomalta ennättää ajoissa, eikä autojonon liikkuminen ole muuttunut paremmaksi 20 minuuttiin. Takanasi oleva ajaa pitkät valot päällä jo monta kilometriä ja tööttäilee vähän väliä. Yllättäen tunnet, että autoasi töytäistään. Miten reagoit?

Kielloistasi huolimatta nelivuotias lapsesi jatkaa ruokapöydässä temppuilua eikä suostu syömään. Hän on jo pari kertaa näyttänyt uhmakkaasti päivähoidossa oppimaansa käsimerkkiä sinulle. Vanhempi lapsesi on ilmaissut tyytyväisyyttään tähän. Meteli lisääntyy ja yhtäkkiä maitopurkki kaatuu pöydälle ja maito valuu lattialle. Miten reagoit?

Puolisosi on huonolla tuulella. Mikään ei ole hyvin, etkä sinä osaa hänen mielestään tehdä asioita oikein. Hän muistutti äsken edellisellä viikolla unohtamastasi asiasta, vaikka olitte jo selvittäneet asian viikonloppuna. Nyt hän muistuttaa, miten samanlainen sinä olet kuin toinen vanhemmistasi: yhtä tyhmä ja epäkäytännöllinen. Sitten hän alkaa näplätä sinulle tärkeää esinettä, jonka olit juuri puhdistanut häiritsevistä sormenjäljistä. Miten suhtaudut?

Olet ravintolassa ja on hauskaa. Ehkä olet juonut yhden liikaa. Humalainen vaappuu ja horjahtaa ohi kulkiessaan ja kaataa oluttuopin syliisi. Miten reagoit?

On ehkä huvittavaa lukea näitä esimerkkejä. Saattaa olla myös helppo tietää, miten tällaisissa tilanteissa kannattaisi tehdä. Kun tilanne on oikeasti päällä ja ikäviä asioita yllättäen tapahtuu, tilanteeseen vaikuttavat myös aiemmat samankaltaiset tilanteet ja niiden tapahtumat. Mukaan tulee myös oma vireys- ja väsymystila, veren sokeritasapaino ja tieto siitä, onko tilanteesta helppo päästä pois ja miten pitkään se ehkä jatkuu.

Pohdintatehtävä

Mieti omia heikkoja kohtiasi.

Kuka on hankalin henkilö, jonka kanssa menetät usein malttisi? Kuka on toiseksi hankalin? Onko muitakin, joiden kanssa tulee ongelmia?

Millaisessa tilanteessa menetät aina malttisi? Onko muita samantyyppisiä tilanteita?

Miten toimit, kun menetät malttisi? Mikä on pahin tilanne ja huonoin tapasi toimia?

Tunteet leimahtavat joskus niin nopeasti ettei ajatus pysy perässä. Vasta myöhemmin huomaa mitä on tehnyt. Voimakas tunne yllyttää impulsiiviseen toimintaan, jonka seuraukset voivat olla pulmallisia. Lasku hetken helpotuksesta tulee maksettavaksi vasta myöhemmin. Ahdingon sietämisen taitoa tarvitaan vähentämään voimakkaan tunneryöpyn voimaa, jotteivat tunteet ottaisi ylivaltaa.

Epävakauden omahoito: Taidot tunnesäätelyn apuna

 Tunne-järki-akseli. Puhu tunteista itsellesi, mieti niitä mielessäsi

Kun haastava tunne viriää, aivojen toimintatila muuttuu niin, että järjellinen ajattelu vähenee ja tunteeseen keskittyminen lisääntyy. Tällöin on oleellista saada harkinta edelleen toimimaan. Kun huomaa jonkin tunteen heräävän, se kannattaa pukea sanoiksi mielessään: ”Alan raivostua. Nyt tuntuu päässä. Myös käsissä tuntuu. Niska jäykistyy.” Näin aivoissa syntyy tunteen ja järjen yhteyttä, eikä yksinomaan tunne hallitse mieltä. Kun tällaista on riittävästi harjoitellut, voi samaan aikaan jo hakea sitä harjoittelemaansa toimintatapaa, jonka mukaan on etukäteen päättänyt tällaisessa tilanteessa toimia.

Olet jo päättänyt toimia niin, ettei mitään pahaa tapahdu, mikään ei mene rikki eikä kehenkään satu etkä tee mitään peruuttamatonta. Nyt voit myös päättää etukäteen, mikä on tavoitteesi hankalissa tilanteissa, joissa tunteet saattavat herätä. Voit päättää, että sinulle tärkeä asia on toisen kunnioittaminen. Kun olet näin päättänyt, voit palauttaa päätöksesi mieleen silloin, kun tunteet saattavat hankaloittaa tilannetta.

Voit mielessäsi kirjoittaa tarralapulle sinulle tärkeän viestin. Kun lapussa lukee vaikkapa KUNNIOITUS, voit nostaa tekstin mielessäsi näkyville.  Suurten tunteiden hyökyessäkin on mahdollista löytää mielessään tunteen ja järjen yhteys ja toimia itseä ja muita kunnioittaen.

Lasten kanssa toimittaessa tärkeimpiä tavoitteita on turvallisuus. Jos lapsi kokee olonsa turvattomaksi vanhempansa seurassa, hänen on vaikea ottaa vastaan mitään tai mahdotonta rauhoittaa itseään. Tämän vuoksi vanhemman tehtävänä on ensimmäisenä sanoa ja näyttää lapselle, ettei mitään pahaa ole nyt tapahtumassa. Turvallisuuden luominen on kasvatustilanteissa tärkeimpiä tavoitteita ja tehokas keino viedä asioita eteenpäin.

 

Pohdintatehtävä

Mieti nyt itsellesi tärkeitä asioita tilanteissa, jolloin olet menettämässä malttisi. Mieti, mitkä tavoitteet ovat sellaisia, jotka vievät tilannetta rakentavasti eteenpäin.

 Suuttumuksen rakentava ilmaisu

Kun on suuttunut ja haluaa ilmaista itsensä asiallisesti, voi käyttää SUTUHAKA-mallia. Se tarkoittaa neljän kohdan mallia, jossa ensin (1) ilmaistaan oma näkemys asiasta, joka suututtaa ja sitten (2) omat sen virittämät tunteet. Suuttumuksensa saa siis ilmaista ja se kannattaa tehdä, etteivät asiat jää hiertämään ja rikkomaan välejä. Suuttumuskaan ei näin pääse kasvamaan liian suureksi eikä purkautumaan ylimitoitettuna riehumisena tai syyttelynä.

Sitten rakennetaan ratkaisua eli (3) kerrotaan mitä itse haluaa ja  miten haluaisi asioiden sujuvan. Tärkeintä on  kertoa viimeinen osa eli se, (4) miksi yhteistyössä toimiminen kannattaa. Tämä motivoi vastapuolta muuttamaan käytöstään, mikäli asia esitetään perusteluihin vedoten. Ihmiset yleensä uskovat, kun asiat perustellaan järkevästi. Rakentavan toimintaehdotuksen kuultuaan vastapuoli voi todeta sinun olleen oikeassa.

On myös tärkeää, että käsitellään vain yksi riidan aihe kerrallaan. Ei ole mielekästä palauttaa esiin kaikkia asioita menneisyydestä.

Esimerkki parisuhdetilanteesta:

  1. Totea, miksi olet suuttunut (nöyryyttämättä, nöyristelemättä ja loukkaamatta, hyökkäämättä). ”Olit sopinut itsellesi muuta menoa illaksi, etkä kertonut siitä minulle. Minä olin siinä käsityksessä, että olisimme olleet yhdessä.”
  2. Kerro, miltä sinusta tuntuu. ”Minusta se tuntuu todella kurjalta ja epäreilulta. Olisin halunnut viettää illan yhdessä.” Tai voimakkaammin, jos niin päätät. ”Se ottaa päähän todella paljon!”
  3. Täsmennä, mitä haluat toisen tekevän. ”Haluan, että jos sovit itsellesi jotain muuta menoa, kerrot siitä minulle ajoissa.”
  4. Kerro miksi yhteistyössä toimiminen kannattaa. ”Minulla ei ole mitään sinun menojasi vastaan, mutta tällaisesta tilanteesta tulee paha mieli molemmille. Kun tiedän niistä, voin suunnitella omiakin menojani paremmin. Silloin en myöskään pety tai loukkaannu, eikä meidän tarvitse käydä tätä jälleen lävitse. Aika ei kulu riitelemiseen, kun asiat voidaan puhua etukäteen.” Tai ”Kun tiedän menoistasi, voin suunnitella itsellenikin ohjelmaa. Aikaa ei mene riitelyyn, vaan voimme molemmat olla hyvillä mielin.”

Jos opettelet toimimaan asiallisesti ja ilmaisemaan mielipiteesi esimerkin mukaan, tiedät, että olet ainakin itse toiminut oikein ja rakentavasti. Mikäli vastapuoli käyttäytyy epäasiallisesti, et voi sille mitään etkä ole siitä vastuussa. Annetun mallin mukaan palautteen tulisi olla niin asiallista, että sen voisi vaikka painaa lehteen, eikä sitä voisi väittää epäasialliseksi tai nostaa asiasta kunnianloukkaussyytettä.

 Raivostuneen henkilön kohtaaminen

Joissakin tilanteissa saattaa hermostua, loukkaantua tai suuttua paljon. Raivostunut voi olla tällöin alatiellä eli hallitsemattoman aggression vallassa. Näitä tilanteita voi olla missä tahansa, yhtä lailla satunnaisessa nakkikioskin jonossa kuin läheisissä ihmissuhteissa, joihin liittyy paljon tunteita, kuten parisuhteessa. Tällaiset tilanteet tulevat vastaan myös lasten ja nuorten kanssa, koska aivojen kehitys painottuu uhmaiässä ja murrosikäisillä ajoittain tunnealueille. Tunteiden hallinta on lapsille paljon vaikeampaa kuin aikuiselle.

Poissa tolaltaan olevan kohtaaminen edellyttää asiallisuutta. Häntä ei kannata ärsyttää millään tavalla lisää. Ei kannata lähteä mukaan suuttumukseen, riitelemään jostakin tai väittelemään siitä, kuka on oikeassa. Sellaisessa ajaudutaan tuloksettomaan väittelyyn ja vastapuolen raivostuminen pitkittyy tai yltyy.

Voimakkaan tunteen vallassa ajattelu ei toimi, eivätkä väittely tai perustelut yleensä auta. Alatiellä olevan syy-seuraussuhteiden ja kokonaistilanteen selkeä ajattelu ei onnistu. Tällaiselle henkilölle ei kannata perustella mitään. Hän voi ymmärtää perusteluja ja nähdä muita näkökulmia vasta, kun on päässyt pois alatieltä ja tunnekuohustaan.

KUKIPASO-mallissa (KUuntele, KIitä, PAhoittele, SOvi) tavoitteena on suuttuneen rauhoittaminen ja tilanteesta selviäminen ilman isompaa riitaa. Kun pyritään tilanteen ja vastapuolen rauhoittamiseen, käytetään mm. rauhoittavaa olemusta, puhetta ja aikaa, jotta suuttunut rauhoittuu eli saa aikaa ja tukea palatakseen ylätielle.

Neuvottelujen ja perustelujen aika on vasta sitten, kun kaikki osapuolet ovat varmasti rauhallisia. Keskustelu on joskus hyvä siirtää jopa toiselle päivälle.

Kuuntele

Suuttumuksen purkaus saattaa tuntua aivan kohtuuttomalta. Suuttuneen väitteet ja perustelut saattavat olla vääriä. Syytökset ja vaatimukset voivat tuntua epäoikeudenmukaisilta. Omat tunteet kannattaa kuitenkin nyt pitää kurissa.

Kannattaa pitää mielessä oma tavoite: nyt ei oikaista, selvitellä eikä puolustauduta, sen aika on myöhemmin. Nyt tavoitteena on vain antaa suuttuneelle apua rauhoittumiseen.

Suuttuneelle kannattaa antaa niin paljon aikaa, kuin hän tarvitsee saadakseen kertoa kaiken, mikä häntä suututtaa. Kuuntele aktiivisesti, mutta hymyilemättä ja ilmeettömästi, kasvot peruslukemilla. Hallitse omat tunteesi, jotta et ärsyyntyisi.

Katso suoraan kohti. Muualle (kännykkään, tietokoneeseen, pöytään tms.) katsominen herättää helposti epäilyksen siitä, ettet halua kuunnella tai että asia ei ole tärkeä sinun mielestäsi.

Kun suuttunut saa puretuksi kaiken, mistä hän on suuttunut, hänen tunnetasonsa laskee. Siksi tätä kohtaa ei kannata kiirehtiä.

Voit toistaa hänen suuttumuksensa aiheen kertaamalla sen lyhyesti ääneen. Näin hän tietää, että olet ymmärtänyt häntä. Tämä ei ole pakollista, sillä joskus on vaikea tehdä yhteenveto suuttuneen asiasta.

Kiitä

Kun suuttumus on purkautunut ehkä suhteettomallakin voimalla, ja jos itse pysyt rauhallisena, suuttunutta saattaa alkaa hävettää. Suuttuneen tunnetila alkaa laskea, jolloin järkevät ajatukset valtaavat alaa ja häntä saattaa nolottaa oma purkauksensa. Suuttunut saattaa ajatella toimineensa turhan voimakkaasti ja hänen olonsa muuttuu epävarmaksi.

Häpeän tunnetta on vaikea sietää. Sietämätön tunne voi johtaa vajoamiseen uudelleen alatielle. Suuttunut voi peittää häpeän tunnettaan myös olemalla korostuneen ylimielinen tai vaativa.

Ilmaise selkeästi, että hyväksyt tapahtuneen eli suuttuneen tunteenpurkauksen. Asia on suuttuneelle tärkeä, sen voi hyväksyä vaikka olisit itse asiasta täysin eri mieltä. Hänen nolostumistaan helpottaa se, jos myötäilet ja kiität jollain tavalla siitä, että hän ilmaisi suuttumuksensa.

Joskus voi olla hyvin vaikeaa löytää myönteistä sanottavaa raivostuneen puheesta. Kannattaa silti yrittää löytää jokin myönteinen näkökulma toisen tunteenpurkauksesta.

Pahoittele

Tässä vaiheessa kannattaa osoittaa empatiaa ja ymmärrystä suuttuneelle. Näin hän tuntee, että hänen tunteensa, huolensa ja suuttumuksensa on varmasti kuultu.

Pahoitteleminen saa aikaan sen, että suuttuneen taakka hiukan kevenee, hänen kokemuksensa saa vastakaikua ja hyväksyntää. Hän ei ole enää aivan yksin suuttumuksen kanssa, vaan on päässyt ilmaisemaan ja jakamaan kokemuksensa.

Pahoittelulla on myös rauhoittava vaikutus, sillä se on osanottoa toisen tilanteeseen.

Sovi jotakin

Asioiden sopiminen on vaikeaa voimakkaasti suuttuneen kanssa. Usein kannattaa pyrkiä yksinkertaiseen sopuun, esimerkiksi sellaisen ajankohdan sopimiseen, jolloin asia neuvotellaan laajemmassa piirissä. Selvittelytilanteen usein siirtää toiseen ajankohtaan, harvoin on niin kiirettä. Keskustelu voidaan siirtää aikaan, jolloin kaikki ovat valmistautuneita asian selvittelyyn tai asian kannalta oikeat henkilöt ovat varmasti paikalla.

Kun suuttunut otetaan vakavasti ja sovitaan asiallinen neuvotteluajankohta, suuttuneen ei tarvitse kerätä yhtä voimakasta raivoa uudelleen ajaakseen asiaansa. Hän voi tuntea, että häntä on jo kuultu ja ainakin osittain ymmärretty.

Näin asioiden selvittely voi myöhemmin sujua rauhallisemmin. Seuraavassa neuvottelussa suuttuneella ei ole tarvetta olla yhtä vihainen, koska hän on jo saanut jonkin verran ymmärrystä. Silloin suuttunutkin kykenee kuulemaan toisten näkökulmaa ja ottamaan toisten puheen paremmin huomioon.

Parisuhderiidassa asia kannattaa selvittää heti, jos se on mahdollista. Ellei aikaa ole, on aamuyö ja ollaan väsyneitä tai neuvottelu ei ole muuten mahdollista, sovi ainakin, koska asiasta jutellaan kaikessa rauhassa. Pidä lupauksesi ja selvitä asia silloin.

Asiallinen tai rakentava riiteleminen tai jopa riitelyn ohjaaminen neuvottelemisen suuntaan vaatii paljon harjoittelua ja taidot lisääntyvät ajan myötä. Tärkeintä on oppia tasaamaan omaa tunnetilaansa ja toimimaan aina mahdollisimman asiallisesti.

Joissakin tilanteissa suuttunut henkilö on niin vahvasti alatiellä, että hän on vaarallinen. Hän saattaa olla jopa aseistautunut. Silloin kannattaa luottaa tilannetajuunsa ja poistua hakemaan apua mahdollisuuksien mukaan. Tällainen tilanne voi tulla vastaan ventovieraan kanssa kadulla, ja myös päihteiden vaikutuksen alainen tai harhainen ihminen saattaa olla suuttuessaan täysin arvaamaton.


Esimerkki raivostuneen nuoren kohtaamisesta

KU
Olet raivoissasi, koska vasta nyt sait tietää, että lähdemme viikonloppuna sukuloimaan. Mielestäsi kaikki on pielessä, kun olet jo ehtinyt sopia kavereiden kanssa tapaamisia.

KI
Hyvä kun kerroit, että olet pahoittanut mielesi. Kiitos siitä.

PA
Olen pahoillani, että emme osanneet kertoa tästä aiemmin. Olisi pitänyt.

SO
Sopiiko, että pohdimme asiaa vielä ja palaamme tähän illemmalla? Yritetään löytää yhdessä joku ratkaisu.