Jännittävän oppilaan tukeminen

Jännittämisestä ei tarvitse päästä eroon. Sen sijaan voi oppia sietämään kehon virittymistä ja omia tunteita. 

On mahdollista opetella taitoja, joiden avulla jännitystä voi säädellä. 

Miten jännittäminen näkyy koulussa? 

Lähes kaikki jännittävät joskus haastavia tilanteita, kuten esiintymisiä. Kun tilanne on tärkeä, haluaa siinä onnistua. 

Kulttuurissamme ei aina osata suhtautua hyväksyen jännitykseen. Sen vuoksi moni oppii pitämään sitä outona. Moni myös pyrkii peittämään jännitystä. 

Peittely voimistaa jännittämistä. Se voi myös estää toimimasta tilanteessa.  

Koulussa lasten ja nuorten jännittäminen liittyy useimmiten kokemuksiin luokassa sekä muissa sosiaalisissa tilanteissa vertaisten tai koulun aikuisten kanssa. 

Jännittämisen näkymisestä on saatettu huomauttaa. Tilanteisiin on voinut joutua menemään ilman, että on saanut apua ja tukea. 

Mitä opettaja voi tehdä? 

Tarjoa asiallista tietoa  

Tiedon tarjoaminen jännittämisestä on ensisijaista. Moniin tilanteisiin kuuluu jännittäminen, eikä sen kokeminen ole haitallista. Jännittämistä ei kannata paeta.  

On hyvä mennä kohti jännittäviä tilanteita pieni askel kerrallaan. Ensin oppilas tekee sen tuetusti ja vähitellen itsenäisesti.  

Tukena voivat olla vanhemmat, opettaja, vertaiset, vertaisryhmä ja sen ohjaaja, oppilashuolto tai muu auttaja.  

Jännittämisestä ja vaikeista kokemuksista kannattaa puhua muille. Puhuminen on usein vaikeaa nolostumisen-, häpeän- ja pelontunteiden vuoksi. Nämä tunteet kuitenkin helpottuvat, kun tulee kuulluksi. 

• Rohkaise jännittäjää puhumaan vaikeista asioista luotetulle henkilölle, läheiselle tai auttajalle. 
• Tue jännittäjää kertomalla, ettei jännittäminen ole vaarallista eikä se haittaa. Normalisoi jännittämistä sekä tilanteita, joissa liiallista jännittämistä ilmenee. 

Jännittämisen tunnistamisesta on hyötyä   

Jännittäminen on luonnollinen osa haasteellisia tilanteita. Siitä ei tarvitse päästä eroon. Sen sijaan voi oppia sietämään kehon virittymistä ja omia tunteita.  

• Jännittäminen saa tuntua ja näkyä.  
• Jännittämisestä puhuminen yhteisesti luokassa auttaa sekä jännittävää oppilasta että koko ryhmää suhtautumaan jännittämiseen neutraalisti ja empaattisesti. 
• Oppilaiden kanssa kannattaa puhua siitä, millaisia kehon tuntemuksia jännittäessä herää. Samoin kannattaa käsitellä sitä, että tunteet välittävät tärkeää tietoa meistä itsestämme, toisista ihmisistä ja ympäristöstä.  
• Mikäli se tuntuu luontevalta, voi aikuinen kertoa myös omia kokemuksiaan jännittämisestä. Kannattaa kertoa myös siitä, mikä siihen on auttanut. 

Eri tavoitteet eri ihmisille 

Opetuksessa ei kannata rakentaa esteitä etenemiselle esimerkiksi vaatimalla kaikilta samanlaista suoriutumista. Todennäköistä on, että isot erot esiintymiskyvyissä ja -halukkuudessa säilyvät aikuisuuteen asti. 

Turvallinen harjoittelu 

Vaikeista kokemuksista puhuminen ei yksin riitä. Moni tarvitsee turvallisia mahdollisuuksia harjoitella sosiaalisia tilanteita ja esiintymistä.  

Harjoittelun avulla kehon viriämistä ja tunteiden vaihtelua oppii sietämään. Tällöin turvallisuudentunne lisääntyy. 

Ryhmätilanteiden turvallisuudesta huolehtiminen on jännittämisen kannalta tärkeää. Se hyödyttää niitäkin, jotka eivät kärsi jännittämisestä. 

Yhteinen harjoittelu 

Harjoitellessa on tärkeä etsiä ryhmän kesken keinoja, joilla voi rauhoittua kehollisesti. Tunteiden ja tuntemusten säätely saa näkyä ulospäin. 

On hyvä, jos oppilas saa harjoitellessaan mallia aikuiselta. Aikuinen voi esimerkiksi mallintaa, että virheiden tekeminen on sallittua. Tämä lisää turvallisuudentunnetta.  

Sosiaalisten taitojen, esiintymistaitojen ja haastattelutaitojen harjoitteleminen on tärkeää kaikille lapsille ja nuorille. On hyvä muistaa, ettei näissä tilanteissa tarvitse olla täydellinen. Kynnyksen madaltaminen on harjoittelussa olennaista. Omista virheistä voi myös oppia. 

Jännittävän oppilaan oma harjoittelu ja tämän tukeminen 

Ennakoi oppilaalle tilanteita, joissa jännittämistä ilmenee. Kerro hänelle, että on normaalia jännittää tilanteita, joissa ei ole ennen ollut.  

Konkreettinen harjoittelu rauhoittaa jännittäjää. Jos on aikaa ja mahdollisuus, kannattaa jännittävää tilannetta harjoitella kahden kesken oppilaan kanssa. 

Sovi oppilaan kanssa, millaisissa sosiaalisissa tilanteissa hän harjoittelee jännittämisen sietämistä ja miten tämä tapahtuu.  

Jos oppilasta jännittää puhua muiden kuullen, voitte kokeilla seuraavia keinoja. Niissä on tarkoituksena altistua jännityksentunteelle turvallisesti ja oppia. 

• Sovi oppilaan kanssa etukäteen, mitä häneltä kysytään. Kun oppilas tietää kysymyksen ennakolta, on jännittäminen yleensä siedettävämpää.  
• Anna oppilaalle etukäteen valmis vastaus kysymykseen. Näin hän saa harjoitella vastaamista ilman, että hänen täytyy jännittää vastauksen oikeellisuutta. 
• Jos oppilasta jännittää niin, ettei hän muista, mitä aikoi sanoa, voi hän kirjoittaa vastauksen etukäteen. Hän lukee vastauksen vuorollaan. 
• Sopikaa, että kysymyksiin voi vastata vain kirjallisesti. 
• Sopikaa, että vastata voi erilaisin kuvin. Materiaalia löydät Papunetistä. 
• Tehkää valmiita kyllä/ei-lappuja, joilla oppilas vastaa. 

Myötätunnon harjoittelu 

Monelle on tarpeen työstää vaativuuttaan, oppia hellittämään ja löytää myötätuntoisuutta itseään kohtaan. Siedättyminen tekemiselle ja omalle epätäydellisyydelle on tärkeä osa jännittämisen työstämistä.  

• Oppilaan vaativuus itseään kohtaan on usein iso osa haitallista jännittämistä. Kriittisen palautteen määrä on hyvä pitää vähäisenä tai välttää sitä kokonaan. 
• Useimmat tarvitsevat hyväksyvyyttä, kannustusta, rohkaisua ja omien vahvuuksien tunnustamista sekä auktoriteetilta että vertaisilta. 

Harjoituksia jännittämisen ja kehon virittymisen tutkimiseen koulussa 

Tässä harjoituksia eri omahoito-ohjelmista.  

Harjoituksia voi hyödyntää 

• ryhmässä ennaltaehkäisevästi 
• yksilön tukena esimerkiksi opiskeluhuollossa. 

Hengitys on aina mukana

Hengitysharjoitusten tavoitteena on rauhoittaa kehoa ja mieltä. Hengitysharjoituksia voi harjoitella lasten kanssa monin leikillisin tavoin. 

Ahdistuneena keho on usein ylivirittynyt ja jännittynyt. Kehon rentouttamisen harjoitukset ovat erityisen hyödyllisiä oppilaille, jotka reagoivat asioihin vahvasti tunteilla tai kehollaan. 

Jännityksen ennakointi
Jännittäviin tilanteisiin tutustumisen voi aloittaa arvioimalla tilannetta etukäteen. Ketjuanalyysi vaatii enemmän harjoittelua. Siihen kannattaa kuitenkin tutustua tekniikkana esimerkiksi opiskeluhuollossa tai koulun aikuisen kanssa.  

Jännityksen haastaminen
Jännityksen haastamiseen koulutilanteissa tarvitaan yhteistyötä opettajan kanssa. Suunnitellessa altistusta on hyvä jutella siitä, mitä etenemisreittejä juuri tässä tilanteessa voi kokeilla.  

Vaihtoehtoiset ajatukset
Kun ryhmä on riittävän turvallinen, voidaan ajatuksia ja mielikuvia jakaa. 

Harjoituksen yhtenä tavoitteena on oppia kuuntelemaan tarkasti, mitä muut eri tilanteissa sanovat. 

Ryhmässä voi saada kokemuksia siitä, että muillakin on samanlaisia ajatuksia kuin itsellä. Silloin voi toteutua myös harjoitus ”Mitä sanoisit ystävällesi, jos hän ajattelisi kuten sinä?” 

Sosiaalisten taitojen vahvistaminen
Seuraavista vinkeistä hyötyvät kaikki, jotka haluavat kehittää sosiaalisia taitojaan. Harjoitukset sopivat hyvin myös ryhmässä pareittain tehtäviksi. Vaihtuvan parin tekniikalla voi harjoitella lyhyesti useamman katsekontaktin ja kuuntelemisen verran.  

Tietoisuustaitojen harjoittelu - mindfulness
Kyky olla tietoisesti läsnä vaihtelee luonnostaan. Siihen voivat vaikuttaa myös elämäntilanne ja kuormitus.  

Silloin kun käy ylikierroksilla, pomppivat ajatukset kuin pingispallo. Tällöin tietoisuustaitojen harjoittelu voi olla kaikkein vaikeinta, vaikka mieli eniten sitä tarvitsisikin. 

Harjoitellulle ei ehkä tunnu olevan oikeaa hetkeä kouluarjessa. Tarve taidoille ei kuitenkaan häviä. Sen vuoksi arkeen on hyvä löytää tilaa harjoituksille. Voit samalla hengähtää myös itse.  

Tavoitteiden asettaminen
Tavoitteiden asettaminen on taitolaji. Taitoa vaatii myös tavoitteiden uudelleen arviointi ja uudistaminen. Oppimalla tekniikan voi tavoitteita joustavammin muokata.  

Vahvista rohkeaa käytöstä   
Jännittämiseen voi kokeilla rohkean käytöksen vahvistamisen harjoituksia. 

Entä jos jännitys äityy paniikiksi?  
Kriisitaidot auttavat tilanteiden kärjistyessä. On mahdollista palauttaa tunnetila sellaiseksi, että pystyy taas toimimaan.