Egenvårdsprogram

Kriisin keskellä eläminen on kuluttavaa. Pitkäkestoisessa kriisissä on usein sekä helpompia että vaikeampia aikoja.

Elämä muuttuu kriisissä

Kriisissä tuttu ja turvallinen elämä muuttuu kokonaisvaltaisesti haastavaksi. Kriisin tuomia kokemuksia ei voi hetkessä korjata tai saada pois mielestä. Voimavarat joutuvat koetukselle.

Voimakkaat, vaihtelevat tunteet, turtuminen sekä fyysiset reaktiot saattavat haitata arjen toimintakykyä ja hämmentää. Ne kuitenkin ovat mielen luonnollisia ja tarkoituksenmukaisia reaktioita. Niiden tehtävänä on suojata ihmistä.

Jokainen kokee kriisin omalla tavallaan

Kriisin kokeminen on yksilöllistä. Kokemukseen vaikuttavat esimerkiksi muu elämäntilanne, aiemmat elämäntapahtumat, kyky kohdata omia tunteita sekä oma kasvutausta.

Kriisi voi olla tilanteena uusi, tai jotain vastaavaa on voinut kokea aikaisemmin. Aikaisemmin koettu kriisi voi tukea selviytymistä, jos sen avulla on oppinut selviytymiskeinoja. Selvittämätön kriisi taas voi aktivoitua uudelleen ja lisätä kuormitusta.

Elämän kuormitustekijät vaikuttavat siihen, miten kriisin kokee. Tällaisia voivat olla esimerkiksi haasteet parisuhteessa, univaikeudet ja terveysongelmat sekä muut kriisit ja stressitilat.

Tyypillisiä tapoja reagoida kriiseihin

Kriisiin on luonnollista reagoida esimerkiksi asian kieltämisellä, epäreiluuden ja vihaisuuden kokemuksilla tai yrittämällä järkeillä tapahtumaa. Koettua voi myös vähätellä tai yrittää löytää siitä heti jotain myönteistä.

Kieltäminen ja poissulkeminen

Kun nuoren huumeiden käyttö tulee ilmi, saattavat läheiset reagoida tietoon kieltämällä. He voivat toivoa, että ongelma menee itsekseen ohi. Tilannetta voi olla vaikea käsitellä, joten se ja sen herättämät tunteet torjutaan ja tukahdutetaan.

Toiset suuntaavat toimintansa toisaalle, jottei asioita tarvitsisi miettiä. Jotkut suojaavat itseään psyykkiseltä kivulta yliaktiivisen suunnittelun ja touhuamisen avulla.

Vatvominen

Tilannetta voidaan vatvoa ja pohtia sekä etsiä syytä tapahtuneelle. Tämä voi kääntyä itsesyytöksiin tai toisten syyttelyyn sekä tapahtumien loputtomaan läpikäymiseen.

Tyypillisiä ovat myös ennusteajatukset, kuten ”jos hän pääsee eroon noista ystävistään, hän varmasti toipuu.” Vatvominen voi tuoda kontrollin tunnetta, kun kriisiä ikään kuin pyrkii koko ajan ratkaisemaan.

Positiivisen etsiminen ja vahvan esittäminen 

Omaa menetystä saatetaan vähätellä. Tilanteesta voidaan etsiä hyviä puolia ja näyttää ulospäin vahvan selviytyjän roolia.

Tämä voi johtaa voimakkaisiin yksinäisyydentunteisiin. Jos tunteitaan ei pysty ilmaisemaan vapaasti, eivät muut ehkä huomaa ahdinkoa.

Huomaa oma tapasi reagoida

Huomion vieminen muualle, kriisitilanteen pohtiminen ja ratkaisujen etsiminen sekä omaan selviytymiskykyyn luottaminen voivat olla kaikki hyödyllisiä toimintatapoja.

Reagointitapa muuttuu ongelmaksi vasta, jos se on joustamaton ja liiallinen. On tärkeää huomata oma tapansa reagoida kriisiin ja pohtia sen vaikutusta omaan hyvinvointiin.