Clone of Clone of Clone of Clone of Stötta en studerande under praktikperioden
Sammanfattning
- Övning av arbetslivsfärdigheter stöder de studerandes psykiska välbefinnande.
- Det är viktigt att prata om arbetslivet på ett positivt, hoppfullt och uppmuntrande sätt på läroanstalten och under praktiken.
- Praktikperioderna ger de studerande arbetslivserfarenhet och stärker deras yrkesidentitet.
På den här sidan hittar du tips för en lyckad praktik.
Förberedelse för praktikperioden främjar det psykiska välbefinnandet
På läroanstalten är det viktigt att prata om arbetslivet på ett inspirerande och positivt sätt. Det är en bra idé att diskutera med den studerande vilka förväntningar arbetslivet har på hen och att höra om den studerandes egna förväntningar på arbetslivet. Det hjälper den studerande att bygga en hållbar och realistisk grund för en framtida karriär.
Studerande behöver stöd, både från läroanstalten och från arbetslivet, för att få rätt bild av arbetslivet. Arbetspraktik är en viktig del av yrkesstudierna.
Studiernas roll är att
- hjälpa studerande att se praktiken som en möjlighet att lära och utvecklas
- ge dem en realistisk bild av arbetslivets förväntningar och utmaningar
- hjälpa dem att lära sig arbetslivets spelregler
- öva problemlösningsförmåga, interaktioner och lagarbete
- lära eleverna att identifiera sina styrkor och utveckla dem mot arbetslivet. Förutom styrkor ska eleverna också lära sig att identifiera områden med utvecklingspotential hos sig själva
- prata om sätt att orka i arbetet och ett hållbart arbetsliv
- hjälpa dem att tänka på hur man balanserar vardagen - vad hjälper till att återhämta sig från arbetsdagen?
- att vägleda studerande i att ge och ta emot feedback.
När studerande genom studierna har fått tillräckliga färdigheter i arbetslivskompetens kan hen med trygghet och öppenhet fortsätta att utveckla dessa färdigheter under praktikperioderna.
Praktikperioderna stärker arbetslivsfärdigheterna
Under praktikperioderna växer studerande professionellt. Det kräver misstag och framgångar, att man hanterar sina egna känslor och tolererar osäkerhet, vilket är en del av inlärningsprocessen. En säker atmosfär på arbetsplatsen stöder den här professionella tillväxten.
Praktikperioder ger studerande arbetslivserfarenhet som hjälper dem i deras framtida jobbsökning. Genom praktik får den studerande möjlighet att delta i arbetsuppgifter som hjälper hen att tillämpa den teoretiska kunskap som hen fått under studierna. Den studerande kan fördjupa sin yrkeskompetens och stärka sitt självförtroende. Arbetet är en viktig del av vårt allmänna välbefinnande - det ger mening, glädje, gemenskap och försörjning.
Praktikperioder gör det möjligt för studerande att lära sig och utveckla viktiga arbetsplatsfärdigheter, till exempel
- yrkesmässigt självförtroende
- problemlösningsförmåga
- förmåga att arbeta i team
- interaktionsfärdigheter och social kompetens
- kommunikationsförmåga
- hantera tidsscheman
- färdigheter i kundbetjäning
På arbetsplatserna får man ofta nya kunskaper och färdigheter som inte nödvändigtvis tas upp i skolan. Arbetsplatspraktik är ett sätt att skapa nätverk med andra yrkesverksamma inom området. Det kan öppna upp möjligheter för framtida anställning och framtida jobb.
Praktikplatser ger studenterna en uppfattning om hur arbetslivet verkligen är. Den studerande kommer att lära sig om krav, förväntningar och potentiella utmaningar för jobbet inom hens område. Den informationen kommer hjälpa hen att göra karriärval i framtiden.
Vad hjälper till att göra praktiken smidig?
Genom att stödja studerande kan man påverka hur praktikperioden fortlöper. Den studerande bör ha en eller flera utsedda handledare, som ger stöd och vägledning i lärandet. En av handledarens viktigaste uppgifter är att introducera den studerande i arbetsuppgifterna och i arbetsplatsens rutiner.
Det är också viktigt att se till att man på praktikplatsen inte tar den studerandes arbetslivskompetens för given. Sådant som för erfarna arbetstagare kan verka självklart, till exempel pauser och arbetstider, bör gås igenom noggrant. Under praktikperioderna ska den studerande få tillräckligt med tid och stöd för att kunna utvecklas och stärka sina arbetslivsfärdigheter.
En öppen kommunikation på arbetsplatsen skapar förtroende och stödjer den studerandes studier. Öppenhet innebär att man uppmuntrar till frågor och till att dela med sig av egna tankar. Det är viktigt att ge den studerande närvarande handledning som erbjuder stöd och utrymme att reflektera över sitt lärande.
Öppen kommunikation, ökad självkännedom och upplevelser av att lyckas stärker det mentala välbefinnandet under praktikperioderna. Även en positiv atmosfär på arbetsplatsen och förmågan att ge konstruktiv feedback på den studerandes utveckling är viktiga för studiernas framsteg.
På arbetsplatsen bör man också uppmärksamma god och rättvis ledning, som framför allt visar sig i en tydlig och förståelig ledarskapskultur. Då känner den studerande som kommer på praktik att hen är en värdefull del av arbetsgemenskapen. Gott ledarskap innebär att alla behandlas jämlikt och rättvist, något som har stor betydelse för den studerandes motivation och inlärning.
Finns det utmaningar under praktiken?
Det är viktigt att komma ihåg att det är normalt att möta utmaningar under praktiken. På grund av dem kan studerande lära sig och utvecklas professionellt.
Om praktikperioden känns svår eller om det uppstår problem är det viktigt att
- tala öppet om utmaningarna
- upprätthålla en uppmuntrande atmosfär
- erbjuda eller be om hjälp
- påminna om att utmaningar är en naturlig del av lärandeprocessen
- se över och vid behov anpassa målen för praktikperioden
- uppmuntra studenten att söka kamratstöd hos andra studerande
- vid behov involvera den lärare som ansvarar för praktikperioden i samtalen.
Yleisimpiä taustasyitä keskittymisvaikeuksille
Miten keskittymisvaikeudet näkyvät opiskeluissa?
- Oman toiminnan ohjaus eli kyky suunnitella, toteuttaa ja ylläpitää tavoitteellista toimintaa, saattaa olla hankalaa. Tämä ilmenee esimerkiksi haasteena noudattaa sovittuja aikatauluja, unohteluina, tavaroiden katoamisina sekä liian monen asian tekemisenä samaan aikaan.
- Opiskelun suunnittelu, tehtävien aloittaminen ja loppuun saattaminen voivat olla haastavia, mikä ilmenee tekemättömien tehtävien kasaantumisena, aloittamisen lykkäämisenä, tehtävien välttelynä ja osaamista heikompana suoriutumisena.
- Oppiminen voi jäädä pinnalliseksi, jos keskittyminen on lyhytkestoista ja häiriintyyhelposti.
- Opiskelumotivaatio saattaa heikentyä, jos tehtäviin keskittyminen tuntuu raskaalta tai turhauttavalta.
- Levottomuuden ja ahdistuneisuuden tunne saattaa lisääntyä, kun tehtävät tuntuvat ylivoimaisilta tai hallitsemattomilta. Levottomuus ja ahdistuneisuus häiritsevät tarkkaavaisuuden ylläpitämistä. Ryhmässä toimiminen saattaa olla vaikeaa ja kuormittavaa.
Miten keskittymisvaikeudet näkyvät työssäoppimisjaksolla?
- Työtehtävien suunnittelu, aloittaminen ja valmiiksi saaminen voivat vaikeutua etenkin työssäoppimisjakson alussa, kun ympärillä on paljon uusia asioita.
- Ohjeiden noudattaminen, huolellinen työn jälki sekä tehtävästä toiseen siirtyminen saattavat aluksi vaatia työpaikkaohjaajan tukea, aikaa ja kärsivällisyyttä. Nämä todennäköisesti helpottuvat, kun työn rutiinit selkeytyvät ja ympäristö muuttuu tutummaksi.
- Työtehtävien hahmottaminen saattaa viedä aikaa. On mahdollista, että aluksi työvaiheiden järjestys unohtuu, tärkeät yksityiskohdat jäävät huomaamatta tai kokonaisuus tuntuu hallitsemattomalta. Tämä voi lisätä epävarmuutta ja turhautumista.
- Ohjeiden muistaminen ja uusien taitojen yhdistäminen aiemmin opittuun voi muuttua vaikeaksi.
- Oman toiminnan ohjauksen haasteet voivat näkyä työssäoppimisjaksolla myöhästelynä, unohteluna tai tavaroiden hukkaamisena.
- Työmotivaatio saattaa heikentyä, jos oppiminen tuntuu vaikealta ja työtehtävät etenevät hitaasti.
Keskittymisvaikeudet sosiaalisissa tilanteissa saattavat näyttäytyä levottomuutena, toisten päälle puhumisena, keskusteluaiheen nopeana vaihtamisena tai passiivisuutena.
Vinkkejä opiskelijalle keskittymiskyvyn ylläpitämiseen
Hyvinvointi
Selkeä päivärytmi ja säännölliset rutiinit tekevät arjesta ennakoitavaa ja johdonmukaista. Kun sinun ei tarvitse jatkuvasti pohtia, mitä tekisit seuraavaksi, mieli ja keho rentoutuvat ja keskittyminen tärkeisiin asioihin helpottuu.
Riittävä ja säännöllinen uni palauttaa kehoa ja mieltä päivän rasituksista. Levänneenä on helpompi keskittyä ja muisti toimii tehokkaammin. Iltaisin kannattaa rauhoittua ja sulkea älylaitteet hyvissä ajoin ennen nukkumaan menoa.
Terveellinen, monipuolinen ravinto ja säännöllinen ateriarytmi tukevat keskittymiskykyä ylläpitämällä aivojen toimintaa, muistia ja vireystilaa sekä ehkäisemällä verensokerin heilahteluja, jotka voivat vaikeuttaa keskittymistä. Energiajuomien ja kofeiinin käyttöä on hyvä rajoittaa.
Liikunta virkistää aivoja ja auttaa keskittymään. Jo pieni kävely, venyttely tai tauko ulkona piristää. Säännöllinen liikunta arjessa tukee aivojen toimintaa ja vähentää stressiä sekä levottomuutta.
Lempeys itseä kohtaan tarkoittaa sitä, että sallit itsesi edetä opinnoissa omaan tahtiisi vertailematta itseäsi muihin. Huomaa vahvuutesi, kiinnostu uuden oppimisesta ja itsellesi tärkeistä asioista. Kaikki tämä tukee myös keskittymiskykyä.
Opiskelu
Tehtävien pilkkominen pienempiin osiin auttaa suuntaamaan keskittymistä tehokkaasti, jos tehtäväkokonaisuus tuntuu liian laajalta tai monimutkaiselta. Esimerkiksi itsellesi mielenkiintoisen tai helpolta tuntuvan tehtävän valitseminen voi auttaa tehtäväkokonaisuuden aloittamisessa, eikä urakka tunnu silloin niin ylivoimaiselta.
Suunnitelmallisuus, jonka avulla lisäät hallinnan tunnetta ja vähennät kiirettä sekä kuormittumista. Kokeile muistilappuja ja to do -listan hyödyntämistä niin, että listan ensimmäisenä on aina tärkein hoidettava asia. Onko joku tehtävä sellainen, johon voit pyytää apua? Voit merkitä tekemättömät tehtävät ja muistettavat menot myös sähköiseen kalenteriin, jonka hälytysasetukset tukevat muistamista. Ole realistinen suunnitelmassasi: älä lisää liikaa asioita päivän listalle.
Aikataulutus, kun suunnittelet opiskelusi esimerkiksi viikko kerrallaan. On helpompi pitää aikataulusta kiinni, kun teet siitä mahdollisimman realistisen ja sopivan väljän heti aluksi. Aikataulua seuraamalla keskittyminen pysyy opiskelun kannalta oikeissa asioissa.
Tauot ovat tärkeitä, jotta keskittyminen pysyy hyvänä. Hyvä työskentely- ja taukorytmi on ns. pomodoro tekniikka, jossa työskennellään 25 min ja pidetään 5 min tauko ja jatketaan näin. Pidä tauko siis lyhyenä ja palauttavana. Kevyt kävely, venyttely tai hetki rauhoittumista virkistävät esimerkiksi mieltä paremmin kuin kännykän selaaminen tai somen käyttö. Kännykän selaamiseen ja someen saattaa uppoutua pitkäksi aikaa, joten näiden käyttöä tauolla tulisi välttää.
Keskittymistä tukeva opiskeluympäristö on rauhallinen, siisti ja viihtyisä tila, jossa on sopiva valaistus, tavarat tutuilla paikoillaan ja vähän ylimääräisiä ärsykkeitä – paikka, jossa voit keskittyä ilman keskeytyksiä. Muista sammuttaa älylaitteiden ilmoitus- ja hälytysäänet keskittymistä vaativan opiskelun ajaksi. Älylaite on hyvä jättää esim. toiseen huoneeseen.
Ruutuajan hallinta tukee keskittymiskykyä, sillä liiallinen ärsyketulva kuormittaa aivoja. Kun seuraat ruutuaikasi määrää, voit tarvittaessa asettaa rajoja – etenkin sosiaalisen median käytölle, joka vie helposti paljon aikaa.
Juuri sinulle sopivat opiskelutavat löytyvät kokeilemalla. Ne tekevät opiskelusta sujuvampaa ja helpottavat keskittymistä. Opitko parhaiten kuuntelemalla, lukemalla, tekemällä vai keskustelemalla? Hyödynnä äänikirjoja, mielikuvakarttoja, aikajanoja, kuvia ja kaavioita sinulle parhaiten sopivalla tavalla.
Keskittymistä tukevat apukeinot voivat olla yksinkertaisia, mutta niiden löytäminen ja käyttö vaativat usein harjoittelua. Hyödynnätkö oppiessasi muistiinpanojen kirjoittamista tai tärkeiden käsitteiden listaamista, käytätkö korostuskyniä, tarroja tai värejä tekstin jäsentämiseen? Hillitsetkö fyysistä levottomuutta stressipalloa puristelemalla, kynää pyörittelemällä, värittämällä tai sinitarraa venyttelemällä? Vastamelukuulokkeet tai korvatulpat auttavat vaimentamaan kuuloärsykkeitä. Joskus keskittymistä tukee vaimea musiikki, rauhoittavat luonnon äänet tai taustakohina.
Yhteisöllisyys
Pyri vastavuoroisuuteen sosiaalisissa tilanteissa. Kuuntele rauhassa keskustelukumppanisi asia loppuun, vältä päälle puhumista tai aiheen vaihtamista kesken keskustelun. Palauta huomiosi takaisin aiheeseen, jos huomaat miettiväsi muuta. Voit pitää kädessäsi ja hypistellä pientä esinettä, kuten kynää, avaimia tai stressipalloa, mikä voi auttaa keskittymistä myös sosiaalisissa tilanteissa.
Opiskele yhdessä kaverin kanssa. Se saattaa tukea keskittymistä ja oppimista. Opiskeltavaan aiheeseen liittyvä keskustelu ja vaikeiden asioiden selittäminen toiselle auttavat jäsentämään tietoa. Yhdessä opiskelu voi myös lisätä motivaatiota ja auttaa noudattamaan aikatauluja.
Hae apua. Jos koet, että keskittymisen haasteet jatkuvat tai pahenevat, keskustele asiasta opettajan, erityisopettajan, kuraattorin, koulupsykologin tai terveydenhoitajan kanssa. He voivat tarjota tukea ja ohjata tarvittaessa eteenpäin.
Se även
Se även
Seuraavalla videolla (1:53) keskittymisvaikeuksia kokevat henkilöt kertovat, millä tavalla vaikeudet näkyivät heidän elämässään kouluikäisinä ja missä tilanteissa ne aikuisiällä tyypillisesti nousevat esiin.
När och var kan jag få hjälp?
Hjälp av yrkesperson
En yrkespersons hjälp behövs särskilt när de egna krafterna, egenvårdsråden och stödet från närstående inte räcker till. En yrkesperson lyssnar och stöttar. Vanligtvis strävar hen även efter att hjälpa dig att hitta nya perspektiv och sätt att hantera en svår situation.
Du kan söka hjälp till exempel från:
- elev- och studerandehälsan (skolhälsovårdare, kurator eller psykolog)
- välfärdsområdets social- och hälsovårdstjänster (t.ex. hälsocentralen)
- studiehandledaren
- specialläraren
Hur kan Psykporten.fi hjälpa?
Symtomtest
Med hjälp av symtomtesten kan du bedöma hur allvarliga dina symtom är. Utgående från dina svar får du tips på vad du kan göra för att underlätta din situation.
Egenvårdsprogram
Med hjälp av egenvårdsprogrammen kan du förbättra ditt välbefinnande om du är orolig för din psykiska hälsa eller uppvisar lindriga symtom. Egenvårdsprogrammen innehåller information och övningar.
Nätterapi
Främst för personer som är äldre än 16 år. Du behöver en remiss och bankuppgifter.
Nätterapi går ut på att man gör olika uppgifter på egen hand. En nätterapeut ger respons på de uppgifter som du gör och svarar på dina frågor. Nätterapeuten har specialiserat sig på den typen av symtom som du har. Du behöver en läkarremiss för nätterapi.