Omahoito-ohjelma
6. Vahvista tunteiden säätelyä
Näe lyhyellä videolla (0:30), miten tunteista voi keskustella yhdessä lapsen kanssa.
Tunnereaktion vallassa lapsen on vaikeampaa säädellä omaa käyttäytymistään. Silloin usein vanhemman rauhoittava läsnäolo ja yksinkertaiset viestit ”ei hätää, olen tässä” auttavat lasta.
Lapsen tunnesäätelyn harjoittelu
Lasta tukee, jos vanhempi
- asettaa selkeät säännöt ja tekee sopimuksia
- pitää kiinni rutiineista ja sovituista asioista
- näyttää esimerkkiä myönteisestä käytöksestä vaikeissa tilanteissa
- hyväksyy ja sanoittaa omia ja lapsen kaikenlaisia tunteita
- opettaa lapselle, että tunteet ovat tärkeä osa elämää ja ne tulevat ja menevät
- kannustaa lasta kertomaan tunteistaan
- suhtautuu itseensä myönteisesti erilaisista tunteista huolimatta
Vahvista tunnetaitoja näin
Laajentakaa tunnesanavarastoa
Oletko kiukkuinen, vihainen, pettynyt, harmissasi, ärtynyt vai turhautunut?
Harjoitelkaa omien ja toisten tunteiden tunnistamista ja nimeämistä
”Minua harmittaa, koska…”, ”Äiti on pettynyt, koska…”
Tunnistakaa omien tunteiden voimakkuutta
Esimerkiksi tunnemittarin avulla. Tunnemittari voi olla esimerkiksi lämpötila- tai nopeusmittarin kaltainen. Erilaisia mittareita voi tulostaa netistä tai askarrella itse lapsen kanssa.
Havainnoikaa tunteisiin liittyviä kehollisia reaktioita
"Sydämeni hakkaa lujaa, koska olen tosi vihainen."
Anna lapselle kokemus siitä, että hän tulee kuulluksi kaikkine tunteinensa
”Minusta näyttää siltä, että olet kiukkuinen. Ymmärrän sen .”
Rauhoittumispaikka
Jotkut lapset hyötyvät sovitusta rauhoittumispaikasta, jonne he saavat itse mennä kiukun ottaessa vallan. Rauhoittumispaikan on oltava lapselle mieluisa ja turvallinen.
Lasta ei saa pakottaa rauhoittumispaikkaan. Monet lapset pitävät pehmeästä, suojaisasta ja pienestä tilasta, josta he voivat myös poistua vapaasti.
Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä lähempänä vanhemman on oltava koko kiukun ajan. Tämä on tärkeää muistaa myös käytettäessä rauhoittumispaikkaa.
Harjoitus: Tunnetaitojen vahvistus
Tavoite
Opetat lastasi huomaamaan omia tunteitaan ja niihin liittyvää käytöstään. Opetat myös, että tunteet ilmenevät myös kehossa, tunteet vaihtelevat voimakkuudeltaan ja ne myös laantuvat ajan kanssa.
Ohje
Katsokaa kuvakirjasta tai lehdestä ihmisten ilmeitä ja niiden viestittämiä tunteita. Valitkaa yksi tunne kerrallaan.
Käytä keskustelussa kuuntelemisen harjoituksessa oppimiasi taitoja. Lisää tietoa kuuntelemisen taidoista löytyy harjoituksesta 2. Välitä ja kuuntele.
Tehkää harjoitus suullisesti. Jättäkää kaikki häiriötekijät, kuten puhelin, pois tilanteesta.
Kysy lapselta tunteeseen liittyen seuraavia asioita
- Milloin sinusta on viimeksi tuntunut tältä?
- Mitä silloin tapahtui? Keskustelkaa siitä, mitä muita vaihtoehtoisia toimintatapoja tilanteessa olisi ollut. Voitte piirtää tilanteesta sarjakuvan tai näytellä sen nukeilla, leluilla tai pehmoilla.
- Mitä tuolloin teki mieli tehdä?
- Missä kohtaa ja millä tavoin tunne tuntui kehossa?
- Kuinka voimakas tunne oli? Arvioikaa tunnetta asteikolla 0–10.
- Mitä olisit silloin tarvinnut?
Mitä jos?
Joskus lapsi voi vastustaa tunteista keskustelemista. Tunteiden äärelle asettuminen voi olla vaikeaa ja jännittävää. Lapsella voi olla kielteisiä kokemuksia siitä, miten hän on tunteiden vallassa käyttäytynyt. Hän saattaa kokea tilanteen tenttauksena tai syyllisen etsimisenä.
Aikuisen on tärkeää luoda tilanteeseen rento ja positiivinen ilmapiiri sekä viestiä lapselle kiinnostusta ja ymmärrystä kaikenlaisia tunteita kohtaan. Joskus lasta voi auttaa se, että pohditte kysymyksiä ensin siten, että kokijana on joku toinen, kuten vanhempi tai lapsen lempilelu.