Omahoito-ohjelma

Lyhyemmällä tähtäimellä tämä toimii. Välttelyn jatkuessa pidempään puhumisen kynnys nousee entisestään. 

Miten aikuinen voi auttaa? 

Tue ja rohkaise 

Tie muutokseen on usein mutkainen. Vanhemman tehtävä on myötätuntoisesti tukea ja kannustaa sekä edesauttaa esteiden ylittämistä.  

On paljon asioita, joita voit tehdä auttaaksesi lastasi voittamaan puhepelon. 

Näitä ovat esimerkiksi 

• ymmärryksen osoittaminen 
• motivointi 
• suunnan näyttäminen 
• rohkaiseminen 
• esimerkkinä toimiminen. 

Mistä ei ole hyötyä? 

Lapselle ei ole apua siitä että, 

• hänet pakotetaan altistumaan ahdistukselle  
• hänelle tarjotaan valmiita ratkaisuja 
• hänen puolestaan tehdään asioita 
• hänelle uskotellaan, ettei pelättävää ole. 

Puherohkeuden tasot – liikennevalomalli  

Puherohkeuden ja jännittyneisyyden tasoja voidaan tarkastella liikennevalomallin avulla. Myös tulevissa harjoituksissa hyödynnetään liikennevalomallia.

Vihreä  

Vihreä valo kuvaa tilannetta, jossa lapsen puhe on rentoa ja vuorovaikutus sujuu hyvin.  

Keltainen  

Keltainen valo kuvaa tilannetta, jossa lapsi puhuu, mutta hiljaa ja niukasti.  

Punainen  

Punainen valo kuvaa tilannetta, jossa puhetta ja ääntä ei tule. Lapsen jännittyneisyys voi näkyä myös koko kehon lukkiutumisena.  

Tilanteen tunnistaminen 

Mitä lähempänä tilanteen vaihtuminen keltaiselta punaiselle on, sitä niukemmaksi lapsen puhe ja muu kommunikaatio muuttuu. 

Jotta harjoittelua voi toteuttaa oikealla tasolla, on tärkeää tunnistaa punaisen valon tilanteet. Punaisella lapsi joutuu pakene, taistele tai jähmety -tilaan. Tällöin puhejännitys on niin suurta, että uuden oppiminen ei yleensä ole mahdollista.  

Lapsen ollessa punaisella alueella suoria altistusharjoituksia ei tule tehdä. Silloin tärkeintä on rentoutuminen ja rauhoittuminen.  

Lapsen motivointi harjoitteluun 

Jotta lapsi uskaltautuu harjoittelemaan uusia taitoja ja ottamaan tukea vastaan, tulee vanhemman osoittaa hienotunteisuutta, myötätuntoa ja hyvää pelisilmää. 

On haastavaa samanaikaisesti ymmärtää lapsen ahdistusta sekä tukea ja motivoida tätä muutokseen. Yhteistyötänne kuitenkin edesauttaa, jos lapsesi kokee, että otat hänen huolensa tosissaan.  

Muista, että motivoituminen muutokseen on usein vaihtelevaa. Välillä voimia riittää yrittämiseen, ja välillä se on vaikeampaa.  

Milloin kannattaa aloittaa harjoittelu? 

Jos lapsesi puhejännitys häiritsee arkea ja estää tekemästä iälle tyypillisiä asioita, kannattaa asiaan puuttua. 

Uusien toimintatapojen käyttöönotto ei käy kuitenkaan itsestään. Se vaatii energiaa ja sinnikästä harjoittelua. Mieti, onko arjessanne tällä hetkellä tilaa muutokselle. Onko teillä nyt jaksamista ponnistella tulosten eteen? 

Olenko itse ahdistunut? 

Toisinaan vanhemmat tunnistavat ahdistusoireita myös itsessään. Tällöin voi olla hyödyllistä ensin keskittyä oman ahdistuneisuuden helpottamiseen. Tällöin pystyy näyttämään lapselle esimerkkiä siitä, että ahdistuneisuuden kanssa voi tulla rakentavasti toimeen.