Omahoito-ohjelma
1. MISTÄ ON KYSE?
Moni lapsi jännittää puhumista. Esimerkiksi uudessa päiväkodissa tai koulussa voi olla jännittävää puhua. Usein lapset alkavat puhua, kun ryhmä ja aikuiset tulevat tutuiksi ja olo alkaa tuntua turvalliselta. Tällöin puheen tuottamiseen liittyvä ahdistus helpottaa.
Valikoiva puhumattomuus
Kaikilla lapsilla puhejännitys ei helpotu, vaikka paikka ja ihmiset tulevat tutuiksi. Asia voi edetä päinvastoin: mitä enemmän aikaa kuluu, sitä vaikeampi puhumista on aloittaa.
Joskus lapsen puhejännitys on niin voimakasta, että hänen on vaikeaa tuottaa puhetta tietyissä tilanteissa. Silloin puhutaan valikoivasta puhumattomuudesta eli tilannekohtaisesta puhumisen vaikeudesta.
Valikoivaa puhumattomuutta on noin yhdellä sadasta lapsesta. Tytöillä sitä on enemmän kuin pojilla. Joskus puhumisen vaikeus jatkuu aikuisuuteen saakka.
Mitä tuntemuksia puhejännitykseen voi liittyä?
- puheäänen tuottamisen vaikeutta
- palan tunnetta kurkussa tai kuristavaa tunnetta kaulalla
- jähmeää oloa
- sydämentykytystä, vapinaa, hikoilua ja huimausta
- hengitysvaikeuksia
- keskittymisvaikeuksia ja levottomuutta
- rintakipuja, vatsakipuja ja lihasjännitystä
- oman äänen kuulostamista oudolta
- pelkoja, jotka liittyvät puhumiseen ja huomion kohteena olemiseen
- pelkoa virheiden tekemisestä
- ei mitään, jos ei edes yritä puhua
Milloin lapsi tarvitsee apua?
Valikoiva puhumattomuus on ahdistuneisuushäiriö, johon lapsi tarvitsee apua. Jos puhejännitys estää lasta tai nuorta osallistumasta iälle tyypilliseen tai mieluisaan toimintaan, kannattaa siihen puuttua.
Tämä omahoito-ohjelma auttaa sinua vähentämään toimintatapoja, jotka ylläpitävät lapsen puhejännitystä. Opit, miten voit auttaa lastasi osallistumaan sosiaalisiin tilanteisiin ja rohkaista häntä puhumisessa.