Omahoito-ohjelma

Työtovereilta saatava sosiaalinen tuki voi auttaa selviytymään hankalissa työtilanteissa ja vähentää stressiä.

Huono työilmapiiri, ihmisten väliset kiistat tai epäasiallinen kohtelu taas voivat heikentää työhyvinvointia nopeastikin.

Työilmapiiriä voi ja kannattaa rakentaa

Hyvät työolosuhteet edistävät hyvän työilmapiirin syntymistä. Sen edellytyksiä ovat johdonmukainen johtaminen sekä selkeästi määritellyt tavoitteet ja työnjako. Lisäksi työn tekemiselle tulee olla riittävästi aikaa ja työvälineiden kunnossa, jotta toimimattomat työjärjestelyt eivät pääse hiertämään ihmisten välejä.

Jokainen työntekijä on tärkeä

Jokaisen työntekijän vastuulla on luoda ja ylläpitää hyvää työilmapiiriä. Hyvä työkaveruus tarkoittaa aktiivisia tekoja.

Kaikkien työkavereiden kanssa ei tarvitse olla sydänystäviä. Jokaisen tulee työtehtäviensä hoitamisen lisäksi käyttäytyä asiallisesti ja pitää kiinni sovituista pelisäännöistä. Johtovastuussa olevien tehtäviin kuuluu ei-toivottuun käytökseen puuttuminen ja esimerkin näyttäminen myös ilmapiirin luomisessa.

Tutkimusten mukaan parhaiten menestyvissä työyhteisöissä on erilaisia taustoja ja ajattelutapoja edustavia jäseniä. Erilaisuuden hyödyt pääsevät kuitenkin esiin vain, jos jokainen saa kantaa kortensa kekoon ilman pelkoa. Rakentavaa yhteishenkeä vahvistetaan suhtautumalla työtovereihin kunnioittavasti ja heidän ajatuksiinsa kiinnostuneesti.

Erimielisyyksiä ei tarvitse pelätä

Työyhteisössä ollaan väistämättä joskus eri mieltä asioista. Tämä on hyvä, sillä erilaisten näkökulmien huomiointi auttaa usein kehittämään työtä.

Liika samanmielisyys työporukassa kätkee usein alleen pelkoa siitä, rangaistaanko eri tavalla ajattelemisesta esimerkiksi sulkemalla ulos. Jos työporukassa ei uskalleta tuoda esiin poikkeavia mielipiteitä tai huomioita, virheiden ja jopa vaaratilanteiden riski kasvaa.

Työyhteisössä kannattaa harjoitella rakentavia tapoja ilmaista eriäviä mielipiteitä sekä erilaisten näkökulmien yhteensovittamista. Vaikenemisesta voi olla haittaa, toisin kuin kunnioittavaan sävyyn käydyistä vaikeistakin keskusteluista.

Kiusaamiseen tulee olla nollatoleranssi

Työpaikkakiusaaminen on yhteen tai useampaan henkilöön kohdistuvaa jatkuvaa, haitallista ja tarkoituksellista negatiivista käyttäytymistä työpaikalla. Työpaikkakiusaamisesta voidaan käyttää erilaisia nimityksiä, kuten henkinen väkivalta, väkivalta, kiusaaminen, häirintä ja epäasiallinen kohtelu.

Kiusaaminen voi olla fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista. Se voi ilmetä esimerkiksi nimittelynä, syrjintänä, uhkailuna, vähättelynä tai sosiaalisena eristämisenä. Joskus työpaikkakiusaaminen on vaikeammin havaittavaa. Se voi liittyä esimerkiksi työnteon hankaloittamiseen, tiedonkulun estämiseen tai hienovaraiseen ulossulkemiseen.

Kiusaaminen heikentää vähitellen sen kohteeksi joutuneen työsuoritusta sekä hyvinvointia. Seurauksena voi olla vakavia terveydellisiä ongelmia.

Miten tunnistaa työpaikkakiusaaminen?

Rajanveto kiusaamisen ja muiden työpaikan hankausten välillä voi olla hankalaa. Näkemyserot ja työntekijöiden väliset ristiriidat eivät ole työpaikkakiusaamista. Kaikki työpaikan ongelmatilanteet on kuitenkin syytä aina selvittää.

Jos olet epävarma siitä, onko kokemasi, tekemäsi tai todistamasi kohtelu kiusaamista, kirjoita tapahtumat ja niiden ajankohta muistiin. Keskustele asiasta luotettavan tahon, esimerkiksi esihenkilösi, työsuojeluvaltuutetun tai työterveyshuollon edustajan kanssa.

Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on puututtava työntekijään kohdistuvaan epäasialliseen kohteluun.