Mistä yleistyneessä ahdistuksessa on kyse?

Ahdistuksen tunne on luonnollinen ja normaali osa elämää. Se on elimistön tapa viestiä meille mahdollisesta tulevasta vaarasta ja pitää meidät toimintavalmiudessa. Näin ahdistus auttaa meitä välttämään vaarallisia tilanteita ja tarvittaessa toimimaan näissä tilanteissa ripeästi ja tehokkaasti.

Joskus ahdistus kuitenkin muuttuu kohtuuttoman voimakkaaksi, hallitsemattomaksi ja pitkäaikaiseksi, eikä se riipu ulkoisesta tilanteesta.

Ahdistus ei enää ohjaakaan toimintaamme kohti parempia ratkaisuja, vaan haittaa päivittäistä elämäämme ja saa meidät esimerkiksi välttelemään monia tilanteita. Tällöin kyseessä voi olla yleistynyt ahdistuneisuushäiriö. Noin 5 % ihmisistä kokee tämän häiriön elämänsä aikana.

 Mitä yleistynyt ahdistuneisuus on?

Yleistyneellä ahdistuneisuudella tarkoitetaan ahdistuksen tunnetta, joka ei liity vain johonkin tiettyyn tilanteeseen. Yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä aletaan puhua, jos ahdistuneisuus on voimakasta ja jatkuvaa ja se alkaa haitata normaalia arkea. Yleistyneeseen ahdistuneisuuteen liittyy muun muassa seuraavia oireita:

 

 

Näistä oireista keskeisimpiä ovat erilaiset huolet ja pelot siitä, mitä tulevaisuudessa saattaa tapahtua. Huolenaiheita on yleensä lukuisia: esimerkiksi raha-asiat, ihmissuhteet, terveys ja opinnoissa tai työssä menestyminen. Huolestuneisuus on tyypillisesti jatkuvaa ja itsepintaista: se tuntuu vievän kaiken huomion ja energian.

Ahdistus on usein epämääräistä, eikä sen taustalla olevia huolia välttämättä pysty tarkasti nimeämään. Sinusta saattaa jopa tuntua, että olisi helpompi nimetä ne asiat, joista et huolehdi. Monesti yleistyneessä ahdistuneisuudessa huolehditaan siis oikeastaan aivan kaikesta.

Katso kokemusasiantuntijan haastattelu hänen ahdistusoireistaan.

Muut ahdistuneisuushäiriöt

Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön yhteydessä esiintyy usein samanaikaisesti myös muita ahdistuneisuushäiriöitä. Myös yhtäaikainen masennus on tässä häiriössä yleistä. Muita ahdistuneisuushäiriöitä ovat:

Pelko-oireiset ahdistuneisuushäiriöt

  • Häiriöryhmään kuuluu julkisten paikkojen pelko, sosiaalisten tilanteiden pelko ja määritetyt yksittäiset pelot (fobiat).
  • Keskeisenä oireena näissä on tiettyyn sinänsä vaarattomaan tilanteeseen tai asiaan liittyvä ahdistuneisuus.

Paniikkihäiriö

  • Keskeisiä oireita ovat voimakkaat toistuvat ahdistuskohtaukset, jotka eivät liity mihinkään tiettyyn tilanteeseen. Ahdistuskohtauksiin liittyy voimakkaita fyysisiä oireita, kuten tukehtumisen tunnetta, sydämen tykytystä, pahoinvointia ja huimausta.

Pakko-oireinen häiriö

  • Häiriössä ilmenee pakkoajatuksia ja pakkotoimintoja, joita henkilön on vaikea kontrolloida.

Myös masennukseen liittyy usein murehtimista. Nyrkkisääntönä voi ajatella, että masentuneena murehditaan yleensä menneitä tapahtumia, ahdistuneena taas huolehditaan etukäteen tulevasta.

Arvioi ahdistusoireidesi vakavuutta täyttämällä seuraava ahdistuskysely. Kirjoita saamasi pistemäärä muistiin, jotta voit seurata oireidesi kehittymistä omahoito-ohjelman aikana.

Ahdistuneisuuskysely

Voit halutessasi lukea lisää eri ahdistuneisuushäiriöistä Mielenterveystalon diagnoosi-tietohausta.

Diagnoosi-tietohaku: Ahdistuneisuushäiriöt

 Ahdistuneisuushäiriön synty

Murehtiminen alkaa yleensä konkreettisesta huolesta, että jotain pahaa voi tapahtua. Joku on huolissaan, ettei selviä suuresta työmäärästään. Toinen pelkää läheisensä joutuvan onnettomuuteen.

Yleistynyttä ahdistuneisuutta ei aiheuta mikään yksittäinen tekijä, vaan se syntyy monen tekijän vaikuttaessa toisiinsa. Perinnölliset tekijät altistavat erilaisille ahdistus- ja mielialahäiriöille. Ympäristö taas vaikuttaa siihen, kehittyykö alttiuden pohjalta psyykkistä häiriötä sekä häiriön tarkempaan oirekuvaan.

Ahdistuneisuuden syntyyn ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä

Biologiset syyt

  • Alttius erilaisiin ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöihin on osittain perinnöllistä.
  • Osa ihmisistä on synnynnäisesti temperamentiltaan muita taipuvaisempia reagoimaan erilaisiin tilanteisiin huolestumalla ja pelkäämällä. Suurin osa yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä kärsivistä kokeekin olleensa aina taipuvainen huolehtimaan ja murehtimaan.

Psykologiset syyt

  • Kuormittavat elämäntapahtumat voivat altistaa yleistyneelle ahdistuneisuudelle.
  • Lapsuudenkokemukset voivat altistaa ahdistuneisuushäiriöille. Esimerkiksi turvaton kasvuympäristö ja vanhemmilta opitut käyttäytymismallit voivat vaikuttaa ahdistuneisuuden kokemusten voimakkuuteen. Lapsi voi esimerkiksi oppia vanhemmiltaan pitämään huolehtimista hyvänä asiana ja merkkinä tunnollisuudesta.

Ahdistusta pahentavat tekijät

  • Ahdistavien asioiden ja tilanteiden välttäminen lisää ahdistusta. Esimerkiksi lentopelkoisella lentämisen välttäminen voi ylläpitää lentopelkoa.
  • Sekä liiallinen alkoholin käyttö että ”tissuttelu” pahentaa ahdistuneisuutta ja heikentää hoidon ennustetta.

Tee seuraavaksi alla oleva tehtävä, jossa pohdit oman ahdistuneisuutesi syntyyn vaikuttaneita tekijöitä.

Tehtävä: Sairastumiseni taustalla

 Ajatukset, tunteet ja toiminta

​Arjessa kohtaamamme tilanteet herättävät meissä erilaisia tunteita. Tunteet viriävät niin nopeasti ja automaattisesti, että ajattelemme helposti niiden olevan suoraa seurausta ulkoisista tapahtumista. Näin ei kuitenkaan ole, vaan ajatuksemme ja tulkintamme tilanteesta vaikuttavat siihen, mitä tunnemme.

Ihminen, joka ajattelee ennen tärkeää palaveria ”pystyn esittämään asiani vakuuttavasti” ei todennäköisesti koe jännitystä ja ahdistusta samassa määrin kuin sellainen, jonka ajatuksena on ”voi ei, kaikki varmaan pitävät minua epäpätevänä”. Erilaiset ajatukset ja tunteet puolestaan saavat meidät käyttäytymään samassa tilanteessa eri tavoin: omaan vakuuttavuuteensa uskova ihminen todennäköisesti myös käyttäytyy tilanteessa itsevarmemmin.

 

Ajatukset, tunteet ja toiminta ovat siis jatkuvasti yhteydessä toisiinsa. Muuttamalla toimintatapojasi voit vaikuttaa ajatuksiisi ja tunteisiisi. Vastaavasti muokkaamalla ajattelumallejaan voi vaikuttaa omiin tunteisiinsa ja muuttaa käyttäytymistään.

Voit halutessasi tutustua tunteiden ja kehon yhteyteen tarkemmin alla olevasta linkistä.

Työkaluja mielen hyvinvointiin: Tunteet ja keho

 Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoito

​Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoito koostuu psykoterapeuttisista hoitomenetelmistä ja tarvittaessa oireita lievittävästä lääkityksestä.

Psykoterapeuttisista hoidoista etenkin kognitiiviset käyttäytymisterapiat sekä erilaiset tietoisuustaitoihin (ns. mindfulness) ja rentoutumiseen perustuvat hoitomuodot on todettu tehokkaiksi.

Kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa painotetaan toistuvien huolien, pelkojen ja epävarmuuden tunteiden käsittelyä. Hoidossa keskitytään siihen, miten ajatuksia, tunteita ja toimintaa pystytään muokkaamaan juuri tässä hetkessä. Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoitoon on saatavilla myös nettiterapiaa, joka pohjautuu näiden oireiden työstämiseen.

Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön nettiterapia

Myös tämä omahoito-ohjelma keskittyy kognitiivisen käyttäytymisterapian keinoihin, joiden avulla voi vähentää liiallista murehtimista.

Elämäntavat muutoksen tukena

Myös elämäntavat vaikuttavat ahdistuneisuuden tunteen kohtaamiseen. Seuraaviin asioihin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota arjessa:

  • Ylimääräisen stressin välttäminen
  • Säännöllinen uni-valverytmi
  • Liikunta
  • Harrastusten ylläpitäminen
  • Alkoholin ja kofeiinipitoisten juomien liikakäytön vähentäminen
  • Erilaisten rentoutuskeinojen opettelu

Katso kokemusasiantuntijan vinkit siitä, milloin kannattaa hakea ammattiapua, sekä kertomus hänen omasta hoitoon hakeutumisestaan.

 Muiden ongelmien huomioiminen

​Muut ahdistuneisuushäiriöt ja masennus ovat yleisiä yleistyneen ahdistuneisuushäiriön yhteydessä. Jos epäilet olevasi masentunut, voit täyttää masennuskyselyn ja tarvittaessa tutustua Masennuksen omahoito-ohjelmaan.

Masennuskysely

Masennuksen omahoito

Kohdatessamme liiallista ahdistusta, pyrimme luonnollisestikin löytämään keinoja sen hallintaan. Joskus valitsemamme keinot ovat kuitenkin meille haitallisia.

Tällaisia ovat esimerkiksi liiallinen alkoholinkäyttö sekä syömisen liiallinen rajoittaminen tai ahmiminen. Mikäli haluat tietää enemmän juomistottumuksistasi, voit täyttää Alkoholikyselyn ja tarvittaessa tutustua Juomisen hallinnan oppaaseen.

Alkoholinkäytön riskit

Juomisen hallinnan opas

Jos epäilet suhteesi ruokaan olevan epätasapainossa, kannattaa sinun tutustua Irti ahminnasta -omahoito-ohjelmaan.

Irti ahminnasta -omahoito

Katso video, jossa kokemusasiantuntija kertoo hänen kokeilemistaan haitallisista ahdistuksen hallintakeinoista.