Siirry pääsisältöön

Omahoito-ohjelma

Mikä yleistynyt ahdistuneisuushäiriö on?

Joskus normaali ahdistuksentunne muuttuu yleistyneeksi ahdistuneisuushäiriöksi. Se on lääkärin diagnosoima mielenterveyden häiriö.

Yleistyneelle ahdistuneisuushäiriölle tyypillisiä ovat seuraavat asiat: 

  • Ahdistus on muuttunut kohtuuttoman voimakkaaksi, hallitsemattomaksi ja pitkäaikaiseksi. 
  • Ahdistus ei riipu ulkoisesta tilanteesta.  
  • Ahdistus ei enää ohjaa toimintaa kohti parempia ratkaisuja vaan haittaa päivittäistä elämää ja saa esimerkiksi välttelemään monia tilanteita. 
EI todellista varaa
Keho tuottaa silti ahdistuksen tunteen
Ahdistus haittaa päivittäistä elämää ja aiheuttaa asioiden välttelyä

Yleistyneeseen ahdistuneisuushäiriöön liittyy muun muassa seuraavia oireita

Ajatteluun liittyvät oireet

  • liiallinen huolestuneisuus
  • lisääntynyt murehtiminen
  • pelot omasta ja läheisten terveydestä ja turvallisuudesta
  • keskittymisvaikeudet

Fyysiset oireet

  • levottomuus, jännittyneisyys ja hermostuneisuus
  • vapina
  • lihasjännitys
  • hikoilu
  • heikotus ja huimaus
  • sydämentykytys
  • hengityksen tiheneminen
  • vatsavaivat ja pahoinvointi
  • väsymys ja uniongelmat

Sosiaaliset ongelmat ja toimintakyvyn lasku

  • sosiaalisten tilanteiden välttely
  • ahdistavien asioiden ja tilanteiden välttely
  • pelko torjutuksi tai hylätyksi tulemisesta ihmissuhteissa
  • työ- tai opiskelukyvyn lasku

Johtava psykologi Jan-Henry Stenberg kertoo videolla (2:35), milloin ahdistus on edennyt niin pitkälle, että siihen on hyvä puuttua, esimerkiksi kokeilemalla tätä omahoito-ohjelmaa.

Huoli ja pelko

Näistä oireista keskeisimpiä ovat erilaiset huolet ja pelot siitä, mitä tulevaisuudessa saattaa tapahtua. Huolenaiheita on yleensä lukuisia: esimerkiksi raha-asiat, ihmissuhteet, terveys sekä opinnoissa tai työssä menestyminen.

Huolestuneisuus on tyypillisesti jatkuvaa ja itsepintaista: se tuntuu vievän kaiken huomion ja energian. 

Ahdistus on usein epämääräistä, eikä sen taustalla olevia huolia välttämättä pysty tarkasti nimeämään. Saattaa jopa tuntua, että olisi helpompi nimetä ne asiat, jotka eivät huolestuta. Monesti yleistyneessä ahdistuneisuushäiriössä huolehditaan aivan kaikesta. 

Murehtiminen

Toisinaan on vaikea erottaa, missä kulkee raja ongelman hyödyllisen käsittelyn ja hyödyttömän murehtimisen välillä.

Murehtiminen on usein

  • automaattista
  • hallitsematonta
  • toistuvaa
  • joskus pakonomaistakin

Murehtiminen alkaa yleensä jostain konkreettisesta huolesta

Huoleen voi liittyä ensin pientä ahdistuksentunnetta tai kiusallisia ajatuksia. Saatat ajatella, että jotain pahaa voi tapahtua. Näitä ajatuksia voivat olla esimerkiksi:

  • ”Mitä jos epäonnistun tässä työtehtävässä?”
  • ”Mitä jos lapselleni sattuu jotain matkalla koulusta kotiin?”

Usein itse murehtiminen aiheuttaa entistä enemmän huolia

Saatat huomata ajattelevasi seurauksia ja uhkakuvia. Näitä ajatuksia voivat olla esimerkiksi:

  • ”Nämä pelot eivät lopu koskaan.”
  • ”Mielenterveyteni on varmasti järkkymässä.”
  • "Olen varmasti heikompi kuin muut, kun en saa ajatuksiani hallintaan.”

Tällaiset ajatukset ovat tyypillisiä yleistyneessä ahdistuneisuushäiriössä.
 

Muista

Murehtimisen myötä ongelma kasvaa mielessä. Samalla tunteet muuttuvat yhä negatiivisemmiksi, toisinaan avoimeen pelkoon asti. Mieli pyrkii ennakoimaan oletettuja uhkia ja vähentämään ahdistusta jo etukäteen.

Asioiden murehtiminen ei kuitenkaan aina johda mihinkään lopputulokseen. Murehtimisen myötä ahdistus lisääntyy.