Siirry pääsisältöön

Omahoito-ohjelma

7. Sukupuoliahdistuksen käsitteleminen

Sukupuoliristiriitaan liittyvää ahdistusta herättävissä tilanteissa reaktio on usein se, että ikävästä tunteesta pyritään hankkiutumaan eroon keinolla millä hyvänsä.

Tämä voi johtaa välttämiskäyttäytymiseen. Vältettäviä asioita voivat olla esimerkiksi

  • peiliin katsominen
  • suihkussa käyminen
  • tiettyjen kehon osien koskettaminen
  • katsekontakti toisen kanssa
  • puhelimella soittaminen
  • osallistuminen sosiaalisiin tilanteisiin
  • tietyt paikat tai ihmiset

Edellä mainittu toiminta saattaa lyhyellä tähtäimellä helpottaa oloa, mutta pidemmän päälle välttely ei ole toimiva ratkaisu. Se saattaa alkaa rajoittaa arkea ja elämää monin tavoin.

Miksi välttely ei auta?

Välttely kapeuttaa elämää

Saatat huomata, ettet enää voi tehdä niitä asioita, joista aiemmin nautit. Et ehkä lähdekään enää ystävien kanssa elokuviin tai jätät menemättä harrastukseesi, koska joutuisit käyttämään bussia.

Oma keho voi tuntua yhä vaarallisemmalta ja vaikeammalta kohdata. Välttely vaikeuttaa elämää merkittävästi.

Välttely ei tuo todellista apua

Jos pakenet ahdistavista tilanteista, lievittyy ahdistus hetkellisesti, mutta palaa seuraavalla kerralla pahempana. Pakenemalla opetat itsellesi, että kyseessä on uhkaava tilanne, jota kuuluukin pelätä.

Altistus eli ahdistuneisuutta aiheuttaviin tilanteisiin siedättyminen on hyvin tehokas keino lieventää ahdistuneisuutta ja vaikeaa oloa. Tilanteiden välttely estää altistuksen.

Jos vältät jotakin paikkaa tai tilannetta ahdistuksen pelossa, vältyt vaikeiden tunteiden lisäksi myös positiivisilta kokemuksilta.

Jos esimerkiksi ahdistut välillä bussissa, voi suurin osa bussimatkoista kuitenkin sujua hyvin. Välttelemällä et pysty oppimaan, että jokin tilanne useimmiten sujuu ongelmitta.

Välttely estää käsittelemästä dysforiakokemuksia

Sukupuoliristiriitaan liittyvä ahdistus ei parane välttelemällä. Vaikka altistus ahdistaville tilanteille ei täysin poistaisikaan dysforian tunnetta, se vähentää dysforian vaikutusta elämänlaatuusi.

Huolia ja dysforiaan liittyvää pahaa oloa ei voi kohdata, haastaa tai ratkaista, jos niitä välttelee.

Todennäköisesti mielessäsi on välttelyä aiheuttavan huolen pahin mahdollinen lopputulos. Kun käsittelet huolta, saatat huomata, että se lopputulos onkin hyvin epätodennäköinen.

Mieli on taipuvainen ajattelemaan välteltyä asiaa

Välttely oikeastaan lisää kyseisen asian ajattelua. Voit havainnollistaa tätä seuraavalla esimerkillä.

Kokeile ajatella seuraavat 60 sekuntia ihan mitä vain paitsi vaaleanpunaista elefanttia. Ajattele siis mitä tahansa, kunhan et vain ajattele vaaleanpunaista elefanttia. Älä ajattele, miltä se näyttää. Älä edes ajattele sanoja ”vaaleanpunainen elefantti”. Laita ajastin soimaan minuutin päästä.

Onnistuitko? Todennäköisesti huomasit ajattelevasi 60 sekunnin aikana vaaleanpunaista elefanttia huomattavasti useammin kuin tavallisesti.

Harjoitus: Millaisia välttelyn tapoja tunnistat itselläsi?

Miksi?

Tunnistat omia välttelyn tapojasi. Jotta omaa toimintaa pystyy muuttamaan, on tärkeää ensiksi pysähtyä tarkkailemaan tilanteita, joissa ahdistuneisuutta herää ja välttämistä tapahtuu.

Miten?

Tämä harjoitus sisältää kaksi osaa.
Osa 1

Tarkkaile omaa arkeasi. Kirjoita muutaman päivän ajalta ylös sellaisia tapahtumia, joissa sinun on ollut hankala olla. Listaa seuraavat asiat:

  • Mistä tilanteesta oli kyse?
  • Mikä oli oma tavoitteesi tilanteessa?
  • Mitä ajatuksia ja tunteita sinulla heräsi?
  • Välttelitkö tilanteessa?
  • Jos välttelit, niin miten?

Voit tehdä harjoituksen esimerkiksi puhelimesi muistiinpanoihin, vihkoon tai alta löytyvään pdf-pohjaan.

PDF-pohjasta näet päiväkirjan kysymykset ja esimerkkikuvan päiväkirjan rakenteesta.

Osa 2

Kirjaa harjoituksen edellisessä osassa tekemiesi havaintojen ja muun kokemuksesi pohjalta ylös sinulle tyypillisimpiä välttelyn tapoja.

Loading ...

Muista

Välttely vaikeuttaa elämää merkittävästi eikä tuo todellista apua.