Siirry pääsisältöön

Omahoito-ohjelma

14. Minä kerron, kysyn ja kuuntelen

Kuunteleminen, kysyminen ja vuorottelu kuuluvat vastavuoroiseen keskusteluun. Nepsypiirteisillä lapsilla on usein luonnostaan kertomisen taitoja. He kertovat mielellään itseään kiinnostavista asioista. Kysymisen, kuuntelemisen ja vuorottelemisen taitoja sen sijaan voi olla tarpeen harjoitella.

Vastavuoroisen keskustelemisen taitoja tarvitaan kaikissa ihmissuhteissa. Keskustelu rakentuu neljästä taidosta  

  • kertominen 
  • kysyminen 
  • kuunteleminen 
  • vuorotteleminen 

Vastavuoroisen keskustelemisen taitoja voi harjoitella ensin kotona vanhempien tai sisarusten kanssa. Kun taidot ovat vahvistuneet kotona, voi harjoittelua jatkaa myös kodin ulkopuolella.

Videolla näet näytellyn esimerkin, miten vastavuoroista keskustelua voi harjoitella yhdessä lapsen kanssa. 

Vinkkaa lapselle

Ihmiset yleensä pitävät siitä, että heiltä kysytään asioita. Kysymällä ja kuuntelemalla voi näyttää olevansa kiinnostunut toisesta ja hänen kertomistaan asioista. 

Harjoitus: Minä kerron, kysyn ja kuuntelen

Tavoite 

Harjoituksen tavoitteena on opettaa lapselle vastavuoroisen keskustelun taitoja. Harjoituksen aikana lapsi voi harjoitella kertomista, kuuntelemista, vuorottelua ja oman vuoron odottamista.  

Ohje 

Harjoitus on hyvä tehdä ensin kahden kesken lapsen kanssa. Kun kahdenkeskinen keskustelu sujuu, voi mukaan ottaa kolmannen henkilön ja harjoitella keskustelua ryhmässä.  

Se henkilö, jonka vuoro on puhua, pitää kädessään esinettä. Se voi olla esimerkiksi pehmolelu, tyyny tai lego.  

Valitkaa aihe, jolla haluatte harjoitella keskustelua. Se voi olla esimerkiksi syntymäpäivät. Muistakaa kuunnella tarkkaan, mitä toinen kertoo ja kysyy.  

Keskusteluharjoitus

Henkilö 1: Kerro jotain aiheeseen liittyvää, ja kysy sitten kysymys toiselta. Ojenna esine toiselle henkilölle. 

Henkilö 2: Vastaa toisen kysymykseen. Kerro jokin oma kokemus tai ajatus aiheesta, ja kysy jotain toiselta. Ojenna esine toiselle henkilölle. 

Henkilö 1: Vastaa toisen kysymykseen. Kerro jokin oma kokemus tai ajatus aiheesta, ja kysy jotain toiselta. Ojenna esine toiselle henkilölle. 

Henkilö 2: Vastaa toisen kysymykseen. Kerro jokin oma kokemus tai ajatus aiheesta, ja kysy jotain toiselta. Ojenna esine toiselle henkilölle. 

Jatkakaa keskustelua näin vuorotellen, kunnes ette keksi enää kerrottavaa tai kysyttävää ja on aika vaihtaa aihetta. 

Kun vuorottelu, kuuntelu ja kysyminen alkaa sujua, voitte jättää esineen pois ja keskustella vapaammin.  

Esimerkki

Henkilö 1: Minulla on syntymäpäivä kesäkuussa. Parasta syntymäpäivissä on mielestäni se, että saa kutsua kaverit juhliin. Milloin sinun syntymäpäiväsi on?  

Henkilö 2: Minun syntymäpäiväni on kolmastoista syyskuuta. Minustakin on kiva pitää juhlat. Mikä on sinun mielestäsi kivointa tekemistä synttäreillä?  

Henkilö 1: Minä pidän eniten onginnasta. Siinä vieraat ja minä saamme onkia verhon takaa yllätyksiä. Kaikki ovat yleensä iloisia silloin. Mitkä ovat olleet sinun parhaat synttärisi?  

Henkilö 2: Minun parhaat synttärini olivat merirosvonaamiaiset kaksi vuotta sitten. Mitkä ovat olleet sinun parhaat synttärisi? 

Kokeile ja havainnoi

Harjoitelkaa keskustelemista erilaisista aiheista säännöllisesti 2–4 viikon ajan.  

  • Muuttuiko mikään? Mistä huomaat muutoksen?   
  • Onko jokin arjessanne helpompaa?  
  • Onko valitsemanne toteutustapa hyvä?  
  • Olisiko tarpeen kokeilla jotakin toisenlaista mittaria?   
  • Millaisia haasteita harjoittelussa on ollut? 
Loading ...

Muista

Vastavuoroisen keskustelemisen taitoja voi harjoitella. Usein vaikeinta on kuunnella, kysyä ja vuorotella.  

Harjoittelun aikana annettu välitön myönteinen palaute kannustaa lasta harjoittelemaan ja kehittymään uudessa taidossa.  

Keskusteluharjoituksia voi siirtää arkeen kannustamalla lasta keskustelemaan kysellen ja kuunnellen.