Välittävä työyhteisö -työkalu avuksi työyksinäisyyteen

Välittävässä työyhteisössä yksinäisyyttä ennaltaehkäistään aktiivisesti. Tahatonkin ulossulkeminen huomioidaan varmistamalla, että kukaan ei jää yksin. Kun yhteisö toimii välittävästi ja arvostavasti, yksinäisyys vähenee ja työn merkityksellisyys vahvistuu.

Materiaalit

Tältä sivulta löydät koosteen Välittävä työyhteisö -materiaaleista, joita on kehitetty yhdessä työelämään siirtyvien ja siellä olevien nuorten ja yksinäisyystyön ammattilaisten kanssa.

Työyhteisönne voi ylläpitää ja kehittää työyhteisöön kuulumisen taitoja ja vähentää työyksinäisyyttä seuraavilla tavoilla:

Lisäksi mainokset ja kampanjat levittävät tietoa tuesta ja auttavat tunnistamaan työyksinäisyyttä.

Helposti heti käyttöön

Välittävä työyhteisö -työkalu on helppo ottaa käyttöön vaiheittain. Työkalusta tulee luonteva osa työyhteisön arkea ja hyvinvoinnin vahvistamista, kun kokonaisuus jäsennetään selkeiksi askeliksi ja vastuista sovitaan etukäteen.

Johtoa varten: Selkeä lista käyttöönottoon

1. Sitoutukaa tavoitteeseen: Johto määrittää, että Välittävä työyhteisö -työkalu otetaan käyttöön työyksinäisyyden ehkäisemiseksi.
2. Nimetkää vastuuhenkilö ja ryhmä: Esimerkiksi HR, esihenkilö tai työhyvinvointitiimi vastaa työkalun koordinoinnista. Kootkaa hyvä porukka, työyksinäisyyttä ei pidä torjua yksin.
3. Valitkaa teille sopivat työkalut: Käykää läpi materiaalit (tietovisat, työpajat, julisteet, huoneentaulu) ja valitkaa niistä omaan työyhteisöön sopivimmat.
4. Sopikaa aikataulusta: Päättäkää, milloin työpajat toteutetaan ja missä vaiheessa julisteita, huoneentaulua ja muita materiaaleja otetaan käyttöön.
5. Ottakaa työntekijät mukaan: Esitelkää työkalun idea henkilöstölle, kuunnelkaa tarpeita ja kerätkää palautetta ennen toteutusta.
6. Toteuttakaa työpajat ja tehtävät: Käyttäkää materiaaleja aktiivisesti, esimerkiksi ilmiötyöpajoja ja tietovisoja tiimipalavereissa tai työhyvinvointipäivissä.
7. Luokaa näkyvät rakenteet: Kiinnittäkää julisteet, tehkää työyhteisön yhteinen huoneentaulu ja sopikaa pelisäännöistä.
8. Arvioikaa vaikutukset: Palatkaa asiaan muutaman kuukauden välein. Mikä toimii hyvin? Mitä voi vielä kehittää?
9. Jatkakaa ylläpitoa: Välittävä työyhteisö ei ole projekti, vaan tapa toimia. Ylläpitäkää kulttuuria jatkuvasti.
10. Ottakaa myönteinen palaute osaksi arkea: Säännöllinen ja arvostava palaute tekee onnistumiset näkyviksi ja vahvistaa yhteisön turvallista ilmapiiriä.

Työyksinäisyys on kaikkien asia

• Sosiaalisesti vastuullisessa työyhteisössä jokainen nuori osaa itse toimia työyhteisön jäsenenä, auttaa tarvittaessa itseään ja muita, eikä ketään jätetä tahallaan yksin.
• Työyksinäisyyden ehkäiseminen ei ole vain yksilön vastuulla vaan koko työyhteisön yhteinen tehtävä.
• Työkaveritaidot, yhteisöllisyys ja palautetietoinen kulttuuri ovat opittavia ja kehitettäviä taitoja, joilla voidaan lisätä hyvinvointia, luottamusta ja osallisuuden kokemusta työssä.

Seuraavalla videolla (2:28) Pauliina kertoo siitä, mitä työyksinäisyys on?

Mistä apua yksinäisyyteen

Työyksinäisyyden kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Riippuen omasta tilanteesta apua on saatavilla niin työterveyshuollosta, esihenkilöltä kuin erilaisista vertaistuen ja mielenterveyspalveluiden kanavista.

Yksinäisyyden kokemusta voidaan lievittää sekä omilla keinoilla että ammattilaisten tuella, tärkeintä on ottaa asia puheeksi ja hakea apua ajoissa.

Työterveyshuolto on usein ensimmäinen paikka, josta voi saada tukea työyksinäisyyteen. Tärkeää on, että asiaa edistetään myös omassa työyhteisössä.

Mitä voin itse tehdä?

Työyksinäisyyden kokemusta voi lievittää myös omilla toimilla. Pienetkin askeleet kohti yhteyttä vahvistavat hyvinvointia. Esimerkiksi hakeutuminen yhteisiin hetkiin työkavereiden kanssa, osallistuminen epävirallisiin keskusteluihin tai yhteisen tauon tai projektin ehdottaminen voivat lisätä kuulumisen tunnetta.

Omien tunteiden tunnistaminen ja hyväksyminen on tärkeää. Yksinäisyys ei ole merkki epäonnistumisesta vaan inhimillinen kokemus, johon voi vaikuttaa. Myös työn ja vapaa-ajan tasapainosta, levosta ja palautumisesta huolehtiminen tukee jaksamista ja avaa tilaa uusille sosiaalisille yhteyksille.

Kerro olostasi

Moni kertoo olonsa helpottuneen, kun on kertonut tilanteestaan läheisilleen. Läheisesi ovat saattaneet myös huomata tilanteesi.

Vaikka asian puheeksi ottaminen tuntuisikin vaikealta ja turhalta, kannattaa pahasta olosta puhua luotettavalle aikuiselle tai hyvälle ystävälle.

Keskustelemalla voit saada yllättävänkin paljon tukea, ymmärrystä ja apua. Kun kertoo tilanteestaan, ei ole enää yksin vaikean tilanteen kanssa. Tällöin omat ajatukset ja tunteet usein myös selkiytyvät.

Muut ihmiset tukena

Jos läheisille puhuminen ei ole mahdollista, voit hakeutua juttelemaan vertaisten kanssa. Vertaistukea on saatavilla ryhmässä ja kahden kesken. Keskustella voi sekä kasvotusten että verkossa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten ohjaamaa vertaistoimintaa on myös olemassa.

Pidä huoli itsestäsi

Arjen sujuvuudella on vahva yhteys mielen hyvinvointiin.

Kun koet voivasi hyvin, sujuu arki ilman suuria ponnisteluita. Toisaalta mielekkäät arjen rutiinit ja säännöllinen vuorokausirytmi edistävät terveyttä.

Voit vaikuttaa omaan hyvinvointiisi hyvin yksinkertaisilla, päivittäisillä asioilla. Liikunta, mielihyvä ja uni ovat arjen peruspalikoita. Toisen ihmisen läsnäolo ja sosiaaliset kontaktit ovat tärkeitä. Päivittäisen ravinnon laadulla on myös suuri merkitys mielialaan ja jaksamiseen.

Lisävinkkejä siitä, mitä voi itse tehdä löytyy täältä:

Yksinäisyyden omahoito-ohjelma itsenäiseen työskentelyyn

Muutos on mahdollista. Avaimet onnistumiseen ovat sinulla, sillä olet elämäsi paras asiantuntija. Apua saa Mielenterveystalon Yksinäisyyden omahoito-ohjelmasta, jota voi käydä läpi joko yksin tai yhdessä läheisen tai ammattilaisen kanssa. Ohjelmasta saat tietoa yksinäisyydestä sekä välineitä sen selättämiseen.

Voit käyttää omahoito-ohjelmaa

• itsenäisesti
• odotellessasi muuta hoitoa
• muun hoidon tukena
• muun hoidon jo loputtua.

Sinua voi kiinnostaa myös