Omahoito-ohjelma

Masennus, ahdistus, yksinäisyys ja matala itsetunto voivat lisätä tarvetta helpottaa vaikeita tunteita sosiaalisen median avulla. Some tarjoaa hetkellistä helpotusta nopeasti, ja juuri siksi siitä voi tulla tapa säädellä omaa oloa.

Jos käyttö alkaa toimia ensisijaisena tunnesäätelyn keinona, voi siitä vähitellen muodostua automaattinen ja pakonomaiseksi muuttuva toimintatapa.

Taipumus reagoida nopeasti ilman harkintaa ja vaikeus säädellä tunteita lisäävät alttiutta runsaaseen sosiaalisen median käyttöön. Jos tylsyyttä tai kuormittavia tunteita on vaikea sietää, voi some tarjota nopean mutta lyhytkestoisen helpotuksen.

Välitön palkitsevuus, kuten tykkäykset, uudet sisällöt tai viestit, vahvistavat käytön toistumista. Ajan myötä somesta voi tulla ensisijainen tapa reagoida epämiellyttäviin kokemuksiin.

Myös esimerkiksi ADHD:hen liittyvät tarkkaavuuden ja tunnesäätelyn haasteet voivat lisätä alttiutta somen ongelmalliseen käyttöön.

Tietyt persoonallisuuden piirteet ja taipumukset, kuten elämyshakuisuus, vertailualttius tai korostunut hyväksynnän tarve, lisäävät somen houkuttelevuutta.

Some voi tarjota kokemuksia nähdyksi tulemisesta, yhteenkuuluvuudesta ja arvostuksesta. Jos näitä tarpeita aletaan täyttää yksinomaan somen kautta, saattaa somen merkitys kasvaa liian suureksi.

Jos minäkuva alkaa rakentua somessa saadun näkyvyyden ja palautteen varaan, voi somen merkitys kasvaa liikaa ja johtaa vähitellen ongelmalliseen suhteeseen someen.

Somen antama jatkuvasti päivittyvä tieto muiden elämästä voi herättää pelon siitä, että jää itse jostakin paitsi. Tätä kutsutaan FOMOksi, fear of missing out. Tarve pysyä ajan tasalla voi johtaa toistuvaan somen tarkisteluun ja vaikeuteen irrottautua siitä.

Sosiaalinen paine näkyy myös tarpeena reagoida muiden julkaisuihin ja olla mukana vuorovaikutuksessa.

Some ei ole neutraali alusta, vaan sen algoritmit ohjaavat huomaamatta käyttäytymistämme ja voivat vahvistaa FOMOn kokemusta.

Läheiset ja luottamukselliset ihmissuhteet tukevat tunnetaitoja. Etäiset tai ristiriitaiset suhteet lisäävät riskiä käyttää somea tunnesäätelyn välineenä.

Myös lähipiirin suhtautumisella teknologian käyttöön on väliä. Jos yhteisiä rajoja ei ole, tai some on jatkuvasti läsnä vuorovaikutuksessa, voivat ongelmallisen somen käytön piirteet vahvistua.

Sosiaalisen median ominaisuudet on suunniteltu houkuttelemaan ja pitämään käyttäjä otteessaan.

Ilmoitukset, tykkäykset, nopeasti vaihtuvat sisällöt ja päättymätön sisältövirta luovat jatkuvaa viriketulvaa ja nopeita palkintoja. Ne vaikeuttavat somesta irrottautumista. 

Algoritmit valikoivat sisällöt käyttäjän kiinnostusten mukaan. Tämä pitkittää sovelluksissa kulutettua aikaa.

Somen koukuttaviksi suunnitellut ominaisuudet vaikuttavat usein huomaamatta. Jatkuvat virikkeet ja samanaikaiset palkinnot aktivoivat aivojen mielihyväjärjestelmää ja lisäävät halua jatkaa käyttöä.

Tehokkaiden algoritmien vuoksi sosiaalisen median käyttö ei enää perustu käyttäjän harkintaan, vaan siihen, miten palvelut ohjaavat valintoja.

Somea on helpompi käyttää hallitusti silloin, kun on tietoinen omista tunteistaan ja tarpeistaan.

Hyvät tunnesäätelytaidot ja terve itsearvostus suojaavat siltä, että oma hyvinvointi alkaisi riippua somessa saadusta näkyvyydestä tai palautteesta. Kun tunteita pystyy käsittelemään myös somen ulkopuolella, on helpompi säilyttää tasapaino somen ja muun elämän välillä.

Mielekäs ja rytmitetty arki auttaa pitämään somen käytön tasapainossa. Vaihteleva tekeminen sekä merkitykselliset ihmissuhteet, asiat ja sisällöt elämässä vähentävät tarvetta käyttää somea ajankuluksi tai merkityksen ja tuen etsimiseen.

Säännöllinen vuorokausirytmi, riittävä lepo ja muut hyvinvointia tukevat rutiinit auttavat tunnistamaan somen kuormittavat vaikutukset ja palautumaan niistä.

Luottamukselliset, läsnä olevat ihmissuhteet vähentävät tarvetta hakea yhteyttä muihin somen kautta. Kun kuulumisen ja hyväksynnän kokemukset rakentuvat myös kasvokkain, somen merkitys ei korostu liikaa.

Turvalliset ja kannustavat yhteisöt somessa ja sen ulkopuolella vahvistavat myönteistä minäkuvaa, mikä vähentää tarvetta etsiä hyväksyntää tai vertailla itseään muihin.

Kun opit huomaamaan, miksi käytät somea, ja mitä siitä sillä hetkellä haet, voit paremmin vaikuttaa sen rooliin arjessasi.

Tietoisempi käyttö ei tarkoita vain somen rajaamista, vaan myös sen tunnistamista, mitä oikeasti kaipaat tilalle: lepoa, seuraa, tekemistä tai hetken taukoa. Kun omat tarpeet tunnistaa, on helpompi tehdä valintoja, jotka tukevat hyvinvointia.