Omahoito-ohjelma

Ihmisellä on luontainen taipumus välttää epämukavia asioita ja tunteita.

Esimerkiksi jos koskettaa vahingossa kuumaa liettä, reagoi kipuun nopeasti nostamalla käden pois levyltä. Tämä toiminta on tarkoituksenmukaista ja estää itsensä satuttamisen. Pakko-oireilu noudattaa tätä samaa periaatetta.

Jos jokin tapahtuma tai ajatus aiheuttaa epämukavan tuntemuksen, pyritään epämiellyttävä olo poistamaan. Jatkossa saatetaan pyrkiä välttämään samanlaiseen tilanteeseen joutumista uudelleen.

Pakko-oireilu saa alkunsa, kun jotkin ajatukset saavat mielessä niin kutsutun ”erityisen merkityksen”.

Tällainen ajatus voi liittyä vaikkapa tulipalon syttymiseen. Tulipalon pelko herättää kaikissa ihmisissä epämukavia tunteita. Jos kyseinen ajatus on saanut ihmisen mielessä erityisen merkityksen, on epämukavuus suhteettoman voimakasta.

Pelko tulipalon syttymisestä voi tällöin aiheuttaa lähes yhtä voimakasta pelkoa ja ahdistusta kuin varsinainen tulipalo. Ajatus myös nousee mieleen useammin.

Pelon herääminen ei tällöin liity enää varsinaiseen tulipalon uhkaan vaan ajatukseen tulipalosta.

Ahdistusta pyritään lievittämään erilaisin keinoin. Jos tietty toiminto vaikuttaa helpottavan ahdistusta, voi siitä muodostua tapa.

Pakko-oireilussa nämä ovat mielensisäisiä tai näkyviä rituaaleja. Jos esimerkiksi lieden tarkistaminen vähentää tulipalon pelkoa, saattaa siitä muodostua rituaali, jota käytetään helpottamaan pelkoa.

Ahdistus ja pelko vähenevät kuitenkin vain hetkellisesti. Pian ahdistus palaa, ja rituaali joudutaan toistamaan uudestaan.

Koska ahdistavat ajatukset ovat epämiellyttäviä, aletaan niiden esiintymistä lopulta pelätä jo etukäteen. Tämä voi johtaa tilanteiden välttelyyn.

Jos esimerkiksi ahdistavat ajatukset tulipalon syttymisestä heräävät tyypillisesti kotoa poistuttaessa, saa pelko ihmisen välttelemään ulos lähtemistä. Näin hän pyrkii etukäteen varmistamaan, ettei ahdistuksenkokemus pääse syntymään.

Tällainen välttely ruokkii pakko-oireiden kehittymistä häiriöksi asti.